Ruotsin viranomaiset ovat tiukentaneet toimia, joilla ne yrittävät löytää maassa laittomasti asuvia siirtolaisia. Kymmenet tuhannet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ihmiset ovat jääneet asumaan paperittomina Ruotsiin ja kadonneet "maan alle."
Viranomaiset olivat jo aiemmin alkaneet tehostaa toimintaansa, mutta Tukholmassa keväällä tapahtunut terrori-isku sai Ruotsin lisäämään löylyä laittomien siirtolaisten paljastamiseksi.
Esimerkiksi poliisi on tehnyt aiempaa enemmän ratsioita työpaikoille ja rakennustyömaille. Tähän mennessä suurin ratsia tehtiin toukokuussa Tukholmassa sijaitsevalle työmaalle, mistä poliisi otti kiinni yhdeksän laitonta siirtolaista. Kymmeniä ihmisiä pakeni paikalta muun muassa kattoja pitkin.
Viime vuonna poliisi ratsasi ilman ennakkoilmoitusta noin 1100 työpaikkaa, mikä oli lähes kolme kertaa toissavuotta enemmän. Ratsioiden määrän odotetaan lisääntyvän ennestään tänä vuonna.
Paperittomia syynätään myös kysymällä aiempaa useammalta henkilöpapereita liikenteen solmukohdissa, kuten rautatieasemilla ja liikennevälineissä.
Riskinä pimeän orjatyöluokan synty
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven totesi huhtikuisen iskun jälkeen, että ”ei todella tarkoittaa ei”, viitaten ihmisiin, jotka eivät saa Ruotsista turvapaikkaa.
Viranomaisten tiukemman syynin pelätään toisaalta ajavan monet maassa ilman lupaa asuvat entistä syvemmälle piiloon. Samalla ilmiö voi synnyttää kahden kerroksen työmarkkinat, joista toinen pyörii sääntöjen mukaan ja toinen pimeällä työvoimalla sekä viidakon laeilla.
Maahanmuuttoministeri Morgan Johanssonin mukaan tilannetta, missä yhä kasvava joukko virallisen yhteiskunnan ulkopuolella olevia jatkaa asumista ja työntekoa maassa, ei voida hyväksyä.
– Lisäksi tämä kasvattaa ihmisten riskiä joutua hyväksikäytetyiksi. Näin ei saa tapahtua. Eräs keino on tiukentaa työnantajien valvontaa sekä lisätä ratsioita työpaikoille, Johansson kertoo.
Ruotsin maahanmuuttovirasto arvioi, että noin 10 000 ihmistä vuodessa välttää karkottamisen katoamalla piiloon viranomaisilta. Maahanmuuttovirasto arvioi jo viime vuonna, että Ruotsin hotelleissa, kuljetusalalla sekä ravintoloissa työskentelee jo jopa 50 000 paperitonta siirtolaista.
Antelias aika takanapäin
Ruotsi tunnettiin aiemmin solidaarisesta ja avokätisestä pakolaispolitiikastaan. Ruotsidemokraattien nousu on kuitenkin pakottanut maata yhdessä vihreiden kanssa johtavat sosialidemokraatit toimimaan maan perinteistä linjaa vastaan.
Myös yleinen mielipide on kiristynyt. Göteborgin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan 52 prosenttia vastaajista kannatti Ruotsiin otettavien pakolaismäärien pienentämistä. Vielä kaksi vuotta sitten luku oli 40 prosenttia.
Politiikan muutoksesta huolimatta maan poliisilla on ollut vaikeuksia poistaa laittomasti oleskelevia ihmisiä maasta. Tammikuun ja huhtikuun välillä Ruotsin poliisi karkotti maasta vajaat 600 ihmistä, mikä oli kolmanneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavalla aikajaksolla.
Osa kiinniotetuista jouduttiin myös päästämään vapaaksi, koska säilöönottokeskuksissa ei ollut tilaa. Osa poliisin nappaamista ei myöskään saada karkotettua esimerkiksi siksi, ettei ihmisillä ole matkustusasiakirjoja tai heidän kotimaansa eivät suostu vastaanottamaan pakkopalautettavia.
Ruotsin valtio ei paljasta, paljonko ihmisiä säilöönottokeskuksissa on, mutta maahanmuuttoviranomaisia on pyydetty lisäämään keskusten vuodepaikkoja.
Poliisille on myönnetty tälle vuodelle reilut 80 miljoonaa euroa lisää määrärahaa, mutta poliisin mukaan tämänkään ei ole riittävästi.
– Meillä on loputon määrä työtä tehtävänä, summasi poliisin urakkaa Tukholman poliisin edustaja Jerk Wiberg toukokuisen rakennustyömaaratsian jälkeen.
Karkotusten ohella tuhannet Ruotsiin saapuneet päättävät lähteä maasta omin avuin. Esimerkiksi ratsioissa paljastettiin viime vuonna reilut 230 laitonta siirtolaista. Samaan aikaan noin 20 000 lähti maasta vapaaehtoiseesti.
Muhammad välttelee keskustaa
Malmössä 22-vuotias afgaani Muhammad on piilotellut viranomaisilta jo kolmen vuoden ajan. Nuorukainen sai kielteisen turvapaikkapäätöksen ja päätti jäädä Ruotsiin paperittomaksi.
Hän ei koskaan viivy samassa paikassa kolme kuukautta pidempään. Myös kaikki hänen tavaransa ovat jatkuvasti pakattuina ja lähtövalmiina. Ruokaa Muhammad saa muun muassa kirkon ruoka-avusta. Lisäksi hän saa ylijäämäruokia esimerkiksi ravintoloista ja ruokakaupoista.
Nuorukainen välttelee kaupungin keskustaa, sillä poliisi on kiristänyt valvontaa. Hän saa apua ja tukea myös muilta siirtolaisilta sekä kansalaisjärjestöiltä. Ratsioista ja valvonnasta varoitellaan esimerkiksi tekstivistien avulla.
– Edellisen tehovalvonnan aikaan ystäväni pysyi sisätiloissa 15–20 päivää, mutta minä en pysty piilottelemaan sisätiloissa niin pitkään. Se olisi liian masentavaa, Muhammad kertoo.