Kadut täyttyvät tänä vuonna valkolakkejaan juhlivista nuorista. Hevimies Jarkko Ahola muisteli omaa ylioppilasvuottaan MTV.fille.
Tänä viikonloppuna monella nuorella aikuisella on syytä juhlaan, kun vuosien opintourakan päätteeksi tuoreet ylioppilaat saavat painaa lauantaina valkolakin ensi kertaa päähänsä.
Lakkiaisjuhla on ikimuistoinen tapahtuma monelle. Myös hevimies Jarkko Ahola muistaa omat lähes pasinkymmenen vuoden takaiset juhlansa yhä hyvin. Kiinnostus oli jo tuolloin vahvasti musiikissa, mutta valkolakki heltisi silti.
Tietyt aineet tuottivat muusikolle erityisen paljon päänvaivaa.
– Ruotsinkieli oli minulle aina pakkopullaa ja sen mukaisesti rimaa hipoen kirjoitin A:n. Matikka on harmikseni ollut mulle myös vähemmän vahva aine ja siitä kirjoitin C:n.
– Englannista ja äidinkielestä kirjoitin M:n ja reaalista C:n, joka harmitti todella paljon, kun ei ollut mitään erityistä ainetta, mistä olisin ollut tosi kiinnostunut, Ahola muistelee MTV.fille.
Oma vahvuus löytyikin vasta vähän ajan päästä. Ylin mahdollinen arvosana jäi kuitenkin harmillisesti haaveeksi vasta uudistuneen tutkinnon myötä.
– Myöhemmin löysin psykologian ja kävin kirjoittamassa uudelleen. Se lähti L:nä, mutta tuli takaisin sinä vuonna uutena arvosanana mukaan tulleena E:nä, joka tietty harmitti silloin erityisen paljon.
