Kuumuus korostuu kaupungeissa – tulevaisuudessa suomalaisten kotien tulee kestää kylmyyden lisäksi myös kuumia kesäpäiviä

Euroopassa yleistyneet hellejaksot ovat tappavampia kuin moni luulee. Eurooppalaisia kuolee enemmän helleaaltojen seurauksena kuin muihin luonnonvaaroihin yhteensä, kertoo uusin Swecon Urban Insight -raportti. Sweco suositteleekin viilennysjärjestelmän rakentamista kaikkiin uusiin asuintaloihin.

Tulevaisuudessa äärimmäisen kuumat sääjaksot vielä voimistuvat, yleistyvät ja pitenevät. Niiden ja muiden ilmaston muutosten vaikutukset tuntuvat myös yhä konkreettisemmin kaupungeissa. Samalla Euroopan väestö vanhenee ja esimerkiksi yli 80-vuotiaiden osuuden väestöstä odotetaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä. Vanhukset ovat myös herkimpiä kärsimään helteistä.

Lämpötilaerot korostuvat öisin

Kuumuus korostuu kaupungeissa, sillä kaupungit ovat tyypillisesti kuumempia kuin niitä ympäröivä maaseutu. Tämä johtuu muun muassa rakennusten tummista pinnoista, korkeista rakennuksista, kasvillisuuden vähäisyydestä ja siitä, että tuuli ei pääse puhaltamaan ja viilentämään yhtä hyvin kuin maaseudulla. Lisäksi kaupungissa oleva liikenne ja teollisuus sekä muut aktiviteetit tuovat lisää lämpöä sinne.

Ilmiö on selvin öisin, jolloin lämpötilaero kaupungin ja maaseudun välillä voi olla jopa 5–10 astetta.

Kaupunkien lämpötilaa voidaan yrittää vähentää lisäämällä puistoja ja rakennuksia varjostavaa kasvillisuutta. Lisäksi rakennuksiin kannattaa asentaa ulkoisia varjostimia kuten markiiseja.

Swecon raportissa esitetyn arvion mukaan esimerkiksi Tukholman lämpimimmän kuukauden keskilämpötila nousee lähes kuusi astetta vuoteen 2050 mennessä, samoin Lontoon.

Se tarkoittaa, että edes Pohjoismaissa koteja ei voi rakentaa kestämään vain kylmyyttä ja talvia, sillä myös kuumat kesäpäivät haittaavat kaupunkilaisten hyvinvointia.

– Nykyisessä rakennuskannassamme on vielä aika harvassa kodissa jäähdytys- ja viilennysjärjestelmiä, mutta 2020-luvulla rakentaminen tulee tältä osin taatusti muuttumaan. Me suunnittelijat suosittelemme kaikkiin uusiin asuinrakennuksiin viilennysjärjestelmän rakentamista, kertoo Swecon energia-asiantuntija Niina Laasonen tiedotteessa.

– Myös vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa suunnitellaan selkeästi enemmän viilennysratkaisuja kuin pari vuotta aikaisemmin. Pelkät passiiviset viilennyskeinot eivät enää riitä.

– Suomessa on kaupunkien infrassa kaukokylmäverkot jo olemassa osana kaukolämpöjärjestelmää, joten pystymme tuottamaan jäähdytyksen energiatehokkaasti ja kierrättämään lämmön kaukolämpöverkossa. Pientalot puolestaan ovat suurelta osin sähkölämmitteisiä, joten niihin saadaan helposti viilennys lämpöpumppujen avulla ja samalla pienennetään merkittävästi lämmitysenergiankulutusta talviajalla, Laasonen jatkaa.