Digielämä jatkuu, vaikka itse olisit kuollut. Osa internetiin laittamistasi tiedoista ja omaisuudesta jää sinne ikuisiksi ajoiksi. Esimerkiksi se, mihin vastaanottamasi sähköpostit joutuvat kuoltuasi, vaihtelee palveluntarjoajan mukaan.
Huoli ihmisten tietoisuudesta ja taidoista käyttää internetiä sai Aalto-yliopiston opiskelija Pii Paappasen tutkimaan kuolemaa digitaalisessa yhteiskunnassa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, mitä käyttäjät haluaisivat verkkopalveluihinsa tallentamalleen digitaaliselle sisällölle tapahtuvan. Opinnäytetyö antaa käyttäjille myös suosituksia siihen, kuinka he voivat varmistaa tiedon säilymisen omaisilla tai sen katoamisen heidän kuoltuaan. Vastavuoroisesti opinnäytetyön tarkoitus on antaa palveluntarjoajille suosituksia siihen, miten he voisivat käsitellä kuolleiden käyttäjiensä tunnuksia.
Suomessa sähköpostikäytännöt vaihtelevat
– Esimerkiksi Luukku-sähköposti ei päästä omaisia katsomaan kuolleen henkilön sähköposteja. Siihen liittyy myös Suomen lainsäädäntö, eli sähköposti on rinnastettavissa perinteiseen kirjesalaisuuteen, kertoo Pii Paappanen.
Facebookin kohdalla kuolleen ihmisen tili voidaan omaisen pyynnöstä poistaa kokonaan tai se voidaan muuttaa muistosivuksi.
– Siihen vaaditaan todistus henkilön kuolemasta. Sen jälkeen sivu poistetaan tai muutetaan yksityiseksi muistosivuksi, johon vain jo valmiit vainajan ystävät pääsevät kirjoittamaan muistokirjoituksia. Näin toimii myös suomalainen IRC-galleria.
