Kovat rasvat sittenkin terveellisiä?

Yleinen käsitys kovien ja pehmeiden rasvojen suhteesta on se, että kovia rasvoja tulisi ruokavaliossa välttää ja pehmeitä suosia. Filosofian maisteri Saska Tuomasjukan väitöstutkimuksen mukaan näin ei välttämättä ole. Koehenkilöiden veren rasvapitoisuus oli alempi, kun he olivat nauttineet aterialla kovia eli tyydyttyneitä rasvoja kuin jos he olivat nauttineet vaikkapa oliiviöljyä.

Havainto todettiin yhteneväiseksi myös ilmeisen vähälle huomiolle jääneen aiemman tutkimuksen kanssa.

- Se, että uskooko niitä tuloksia, niin siihen tarvitaan useita kymmeniä samansuuntaisia tuloksia. Ja nyt, kun kävimme läpi 50 erilaista tutkimusta, niin kyllä siellä se päälinja on aivan selkeä, filosofian maisteri Saska Tuomasjukka Turun yliopistosta kertoo.

Veren rasvapitoisuuden yhteys sydän- ja verisuonitauteihin tiedetään, ja siksi väitöksen anti on hyvin mielenkiintoinen. Toisaalta tulokset eivät tällä kertaa ota kantaa kokonaisuuteen, vaan vain yhteen ulottuvuuteen, minkä tutkija myöntää. Kovat rasvat usein myös nostavat kolesterolia ja ylläpitävät veren rasvapitoisuutta pidempään kuin pehmeät.

Väitöstutkimuksessa tuli kuitenkin vastaan yksi kova rasva, esimerkiksi kovetetussa kasviöljyssä, tummassa suklaassa ja silavassa esiintyvä steariinihappo, jonka todettiin käyttäytyvän toisin. Se ei kohottanut kolesterolia, mutta tuotti silti matalan rasvatason.

Tuomasjukka arvioikin, että steariinihapolle olisi käyttöä elintarviketeollisuudessa. Sitä sisältävät tuotteet voisivat korvata esimerkiksi palmuöljyn elintarvikkeissa.

Tuomasjukan tutkimustulokset ovat jo herättäneet keskustelua tiedeyhteisössä. Aivan mukisematta hänen johtopäätöksiään ei hyväksytä.

- Yksittäiset tutkimukset ja yksittäiset väitöskirjatkaan ei ihan riitä muuttamaan tätä peruslinjaa, mikä on. Nämä tiedot tästä rasva-aineenvaihdunnasta ja tästä vaikuttavista tekijöistä, niin ne on kuitenkin kerätty vuosien tai vuosikymmenten aikana, fysiologian professori Markku Ahotupa Turun yliopistosta kertoo.

(MTV3)