Ukrainasta Suomeen paenneet voivat maaliskuusta alkaen hakea Suomesta kotikuntaa, kun he ovat oleskelleet Suomessa vuoden.
Vuoden oleskelun lisäksi ehtona on voimassa oleva tilapäisen suojelun lupa ja suomalainen henkilötunnus.
Harkovasta kotoisin oleva Nataliia Chumak aikoo perheineen hakea kotikuntaa, kun se on muutaman viikon kuluttua mahdollsista.
– Haluamme jäädä Suomeen. Lapsemme viihtyy hyvin, ja palaaminen olisi vaarallista. Emme tiedä milloin se olisi mahdollista, eikä kotiin jäänyt juuri mitään, Chumak kertoo.
Hän tuli Suomeen tyttärensä kanssa maaliskuussa 2022 ja puoliso seurasi perhettä myöhemmin. Chumakin puoliso on jo löytänyt työn rakennusalalta.
Myös Umanin kaupungista Keski-Ukrainasta kotoisin olevan Liudmyla Chopenkon mielestä kotikunnan hakeminen kannattaa. Hänellä vuosi Suomessa tulee kuluneeksi maaliskuun aikana, ja kotikuntaa on tarkoitus hakea heti sen jälkeen,
– Kotikunnan hakeminen antaa enemmän mahdollisuuksia, hän sanoo.
Chopenko aikoo jäädä Suomeen, sillä hän kertoo viihtyvänsä maassa hyvin. Myös Chopenkon 9-vuotias poika on sopeutunut Suomeen ja saanut uusia ystäviä.
Sekä Chopenkon että Chumakin mielestä kotikunnan hakemisesta on löytynyt hyvin tietoa etukäteen.
Asiakkuus siirtyy kunnille
Kotikunnan saamisen myötä Ukrainasta paenneet siirtyvät vastaanottokeskusten asiakkaista kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden sekä oppivelvollisuuden piiriin.
Suomesta on tähän mennessä hakenut tilapäistä suojelua yli 50 000 Ukrainasta paennutta. Heistä noin 20 000 voi halutessaan hakea kotikuntaa seuraavan parin kuukauden aikana. Muutos on siten merkittävä myös kunnille. Ukrainalaisia asuu 275 eri kunnassa, eli laajasti eri puolilla Suomea.
Kuntien asiakkaana ukrainalaisilla on samat edut ja velvollisuudet kuin kuntien vakituisilla asukkailla.
