Ukrainasta Suomeen paenneet voivat maaliskuusta alkaen hakea Suomesta kotikuntaa, kun he ovat oleskelleet Suomessa vuoden.
Vuoden oleskelun lisäksi ehtona on voimassa oleva tilapäisen suojelun lupa ja suomalainen henkilötunnus.
Harkovasta kotoisin oleva Nataliia Chumak aikoo perheineen hakea kotikuntaa, kun se on muutaman viikon kuluttua mahdollsista.
– Haluamme jäädä Suomeen. Lapsemme viihtyy hyvin, ja palaaminen olisi vaarallista. Emme tiedä milloin se olisi mahdollista, eikä kotiin jäänyt juuri mitään, Chumak kertoo.
Hän tuli Suomeen tyttärensä kanssa maaliskuussa 2022 ja puoliso seurasi perhettä myöhemmin. Chumakin puoliso on jo löytänyt työn rakennusalalta.
Myös Umanin kaupungista Keski-Ukrainasta kotoisin olevan Liudmyla Chopenkon mielestä kotikunnan hakeminen kannattaa. Hänellä vuosi Suomessa tulee kuluneeksi maaliskuun aikana, ja kotikuntaa on tarkoitus hakea heti sen jälkeen,
– Kotikunnan hakeminen antaa enemmän mahdollisuuksia, hän sanoo.
Chopenko aikoo jäädä Suomeen, sillä hän kertoo viihtyvänsä maassa hyvin. Myös Chopenkon 9-vuotias poika on sopeutunut Suomeen ja saanut uusia ystäviä.
Sekä Chopenkon että Chumakin mielestä kotikunnan hakemisesta on löytynyt hyvin tietoa etukäteen.
Asiakkuus siirtyy kunnille
Kotikunnan saamisen myötä Ukrainasta paenneet siirtyvät vastaanottokeskusten asiakkaista kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden sekä oppivelvollisuuden piiriin.
Suomesta on tähän mennessä hakenut tilapäistä suojelua yli 50 000 Ukrainasta paennutta. Heistä noin 20 000 voi halutessaan hakea kotikuntaa seuraavan parin kuukauden aikana. Muutos on siten merkittävä myös kunnille. Ukrainalaisia asuu 275 eri kunnassa, eli laajasti eri puolilla Suomea.
Kuntien asiakkaana ukrainalaisilla on samat edut ja velvollisuudet kuin kuntien vakituisilla asukkailla.
– Ukrainalaiset tulevat entistä tiiviimmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa, sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoi aiheesta pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Kotikunnan hakeminen ei ole pakollista eivätkä kaikki aio sitä hakea. Syynä voi olla esimerkiksi toive nopeasta paluusta takaisin Ukrainaan tai halu säilyttää vastaanottokeskuksen asiakkuus.
Suomeen saapuu edelleen viikoittain noin 400–500 Ukrainasta paennutta.
Lue lisää: Uusia sotapakolaisia Ukrainasta saapuu Suomeen yhä satoja viikossa, tänä vuonna jopa 30 000 – vastuuministerit kertoivat, mikä heidän tilanteensa on nyt
Juttua muokattu 3.3.2023 klo 13.42: korjattu virheellinen sitaatti Kelan asiakkaaksi rekisteröitymisestä ja henkilökortin hakemisesta. Toisin kuin haastateltava jutussa sanoi, Kelan asiakkaaksi ei rekisteröidytä. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat henkilöt. Ukrainalaispakolaisille Kelan etuuksien edellytyksenä on pääsääntöisesti 12 kuukauden asumisaika Suomessa, ei kotikuntaoikeus. Kotikunnan saaminen ei automaattisesti oikeuta Kelan etuuksiin, eikä kotikunta ole edellytys niiden hakemiseen.