"Ukrainalaiset eivät välttämättä suuntaa kasvukeskuksiin ja isoihin kaupunkeihin, vaan saattavat jäädä nykyisiin asuinpaikkoihinsa eri puolille maata."
Suomesta hakee tällä haavaa tilapäistä suojelua viikoittain noin 400–500 Ukrainasta paennutta, joista huomattava osa on naisia ja lapsia.
– Avun ja suojan tarve jatkuu. Toivon, että myös suomalaisten halu auttaa säilyy korkeana, sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoi torstaina tiedotustilaisuudessa.
Suomessa oli päättyvänä talvena varauduttu siihen, että tulijamäärät Ukrainasta voisivat kasvaa muun muassa energiakriisin vuoksi. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, vaan marraskuusta lähtien kuukausittainen hakemusten määrä on jäänyt hieman pienemmäksi kuin aiemmin syksyllä. Sisäministeriön mukaan esimerkiksi helmikuussa hakemuksia tuli noin 1 650.
Mikkonen kertoi, että uusia sotapakolaisia Ukrainasta voi arvioiden mukaan tulla tänä vuonna yhteensä 20 000–30 000. Tulijoiden määrään kuitenkin vaikuttavat etenkin sodan tapahtumat.
Yhteensä Suomesta on hakenut tilapäistä suojelua yli 50 000 Ukrainasta paennutta, joista tämän vuoden puolella on hakemuksensa jättänyt noin 3 500 henkilöä. Vastaanottojärjestelmän piirissä on tällä hetkellä noin 39 200 ukrainalaista. Osa sotaa Suomeen paenneista on saattanut siirtyä täältä muualle tai palannut Ukrainaan.
– Kokonaisuudessa vastaanottojärjestelmämme piirissä on tällä hetkellä enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin, Mikkonen jatkoi.
Ministeri arvioi, että kansainvälisesti katsottuna ukrainalaisten auttamisessa on Suomessa onnistuttu hyvin. Valtion ja kuntien lisäksi järjestöillä, yrityksillä ja yksittäisillä ihmisillä on ollut tärkeä rooli auttamisessa ja kotoutumisen tukemisessa.
