"Ukrainalaiset eivät välttämättä suuntaa kasvukeskuksiin ja isoihin kaupunkeihin, vaan saattavat jäädä nykyisiin asuinpaikkoihinsa eri puolille maata."
Suomesta hakee tällä haavaa tilapäistä suojelua viikoittain noin 400–500 Ukrainasta paennutta, joista huomattava osa on naisia ja lapsia.
– Avun ja suojan tarve jatkuu. Toivon, että myös suomalaisten halu auttaa säilyy korkeana, sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoi torstaina tiedotustilaisuudessa.
Suomessa oli päättyvänä talvena varauduttu siihen, että tulijamäärät Ukrainasta voisivat kasvaa muun muassa energiakriisin vuoksi. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, vaan marraskuusta lähtien kuukausittainen hakemusten määrä on jäänyt hieman pienemmäksi kuin aiemmin syksyllä. Sisäministeriön mukaan esimerkiksi helmikuussa hakemuksia tuli noin 1 650.
Mikkonen kertoi, että uusia sotapakolaisia Ukrainasta voi arvioiden mukaan tulla tänä vuonna yhteensä 20 000–30 000. Tulijoiden määrään kuitenkin vaikuttavat etenkin sodan tapahtumat.
Yhteensä Suomesta on hakenut tilapäistä suojelua yli 50 000 Ukrainasta paennutta, joista tämän vuoden puolella on hakemuksensa jättänyt noin 3 500 henkilöä. Vastaanottojärjestelmän piirissä on tällä hetkellä noin 39 200 ukrainalaista. Osa sotaa Suomeen paenneista on saattanut siirtyä täältä muualle tai palannut Ukrainaan.
– Kokonaisuudessa vastaanottojärjestelmämme piirissä on tällä hetkellä enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin, Mikkonen jatkoi.
Ministeri arvioi, että kansainvälisesti katsottuna ukrainalaisten auttamisessa on Suomessa onnistuttu hyvin. Valtion ja kuntien lisäksi järjestöillä, yrityksillä ja yksittäisillä ihmisillä on ollut tärkeä rooli auttamisessa ja kotoutumisen tukemisessa.
Kotikuntaoikeus tuhansille maaliskuussa
Sisäministeriön mukaan ukrainalaiset ovat Suomessa asettuneen laajalti kaupunkeihin ja kuntiin eri puolella maalta. Kaikkiaan heitä on 275 kunnassa.
– Ukrainalaisia on siis miltei jokaisessa Suomen kunnassa. On arvioitu, että ukrainalaiset eivät välttämättä suuntaa kasvukeskuksiin ja isoihin kaupunkeihin, vaan saattavat jäädä nykyisiin asuinpaikkoihinsa eri puolille maata. Joukossa on paljon lapsiperheitä, joiden asuinpaikan valintaan vaikuttavat koulu, varhaiskasvatus, työnteko ja myös jo muodostuneet verkostot, Mikkonen totesi.
– Mitä pitempään Venäjän aloittama julma sota jatkuu, sitä useampi ukrainalainen todennäköisesti jää siihen maahan, johon on paennut.
Nyt maaliskuussa tuhansille Ukrainasta paenneille tulee mahdollisuus hakea Suomesta kotikuntaa. Edellytyksenä on vuoden oleskelu Suomessa. Kotikunnan hakeminen on kuitenkin vapaaehtoista. Mikkosen mukaan onkin vielä vaikea arvioida, kuinka moni tarttuu mahdollisuuteen. Kotikunnan saaneita koskevat samat oikeudet, palvelut ja velvollisuudet kuin Suomessa vakituisesti asuvia.
Kotikunnan saaminen ei vaikuta kansalaisuuteen, oleskeluoikeuteen Suomessa tai oikeuksiin Ukrainassa. Ukrainalaisille tilapäisen suojelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat ovat voimassa automaattisesti ensi vuoden maaliskuuhun asti, eli niin kauan kuin tilapäinen suojelu EU:ssa jatkuu.
Klo 10.54: Juttua päivitetty kauttaaltaan.
Lue myös: Suomen kunnat osoittivat vuosipäivänä tukeaan Ukrainalle: Kirkon kellot soivat, liputuksia ja presidentti Niinistö muistotilaisuudessa
2:00