Trumpin rauhansuunnitelma on helppo tuomita, koska sehän on Trump ja Venäjälle ei sovi antaa mitään, kirjoittaa Ukrainan tilannetta seuraava MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.
Sisäpiirilähteiden Washington Postille vuotama Donald Trumpin rauhansuunnitelma Ukrainaan on ehditty jo arvioida "kauheaksi".
Siinä väitetysti Ukraina pakotettaisiin luopumaan Krimin niemimaasta ja Itä-Ukrainan Donbassin alueesta.
Nykyisen sotatilanteen huomioiden Trumpin suunnitelma on realistisempi kuin lännen haaveilema Venäjän vetäytyminen miehittämiltään alueilta.
Ukrainan sodan rintamatilannetta on muodikasta kutsua pattitilanteeksi. Todellisia läpimurtoja kun ei ole nähty sitten syksyn 2022.
Sodan pattitilanteeksi kuvaileminen imartelee Ukrainaa. Todellisuutta on, että Venäjän hyökkäystahti on kasvanut tänä vuonna. Vaikka rynnäköinnin sijaan Kremlin sotilaat ovat pikemminkin ryömineet eteenpäin, ovat ne yhtä kaikki edenneet.
Välillä on hyvä mennä takaisin kartalle, totesi sotatieteiden dosentti viime vuonna.
Ilmari Käihkö
Nyt kartta väittää, että viime kesän vastahyökkäyksestään huolimatta Ukraina menetti vuoden 2023 aikana enemmän alueita kuin valtasi takaisin.
Äskettäin Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu taas sanoi Venäjän vallanneen kuluvan vuoden aikana 403 neliökilometriä Ukrainan maaperää.
Ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) oikaisi väitettä, mutta lopputulos oli silti samansuuntainen: Venäjä on valloittanut tänä vuonna 305 neliökilometriä.
Ukraina on kärsinyt nämä lopulta verrattain pienet aluemenetykset tilanteessa, jossa sillä on pulaa jotakuinkin kaikesta: sotilaista, ammuksista ja kalustosta.
Se on Ukrainan kannalta sekä positiivinen että negatiivinen asia. Hyvää on, että puutteista huolimatta rintama on pääpiirteittäin pitänyt.
Negatiivista on, että esimerkiksi ISW arvioi Ukrainan linjan olevan varustepulan vuoksi alttiimpi läpimurroille kuin miltä se näyttää.
Kesän lähestyessä ollaan todella, todella kaukana viime kevään tilanteesta, jossa sota-asiantuntijat toisensa perään pohtivat, katkaiseeko Ukrainan vastahyökkäys Venäjän Krimin maasillan. Jo Ukrainan uusi suuri vastahyökkäys on lähinnä haave.
Viivan alle jää, ettei Ukrainalla ole mahdollisessa neuvottelupöydässä juuri valtteja kädessään.
Viime kesän jälkeen Ukraina on lähinnä kerännyt torjuntavoittoja, mikä on jotakuinkin kaunein tapa sanoa se, että raskaiden taisteluiden jälkeen on vetäydytty, mutta ei murruttu.
Lokakuussa 2022 Suomen silloinen pääministeri Sanna Marin muotoili, että "tie ulos sodasta on, että Venäjä lähtee pois Ukrainasta".
Marinin sanoista muodostui yhdenlainen Ukrainan tukijoiden voimalause ja mantra. Teot vain eivät ole seuranneet perässä riittävissä määrin.
Vaikka Hollywood toisinaan muuta väittää, ei sotia ratkaista dramaattisilla puheilla. Sekään ei auta, että kerta toisensa jälkeen todetaan, ettei ole oikein tai reilua, että Venäjä käy laitonta hyökkäyssotaa.
Tässä sotatilanteessa on lähinnä idealistista vaatia presidentti Vladimir Putinia kansainvälisen oikeuden eteen ja Krimiä ynnä muita Venäjän armeijan valloituksia takaisin Ukrainalle.
Yhtä todennäköistä on, että YK:n turvallisuusneuvosto ratkaisee maailman ongelmat ja öljyfirmat luontokadon.
"Ole realisti, vaadi mahdottomia" on sekin napakka iskulause, mutta sodassa tappiolla olevalle osapuolelle se on epärealistinen lähtökohta rauhanneuvotteluihin. Ja vaikka muuta haluaisi väittää, on Ukraina alakynnessä.
Trumpin rauhansuunnitelma on helppo tuomita, koska sehän on Trump ja Venäjälle ei sovi antaa mitään.
Tosiasia on, että jos nykyisenkaltaisen sotatilanteen vallitessa rauhaa aletaan vakavasti hieromaan, on naiivia kuvitella, että Ukraina selviäisi ilman alueluovutuksia.
Venäjällä ei ole mitään syytä suostua vetäytymiseen. Tilanne voi muuttua, mutta ennusmerkit eivät paljon lupaa. Lännen antamat F-16-hävittäjät ovat korkeintaan siedettävä alku.
Suomikin olisi varmasti talvella 1939 ja loppukesästä 1944 kernaasti solminut itselleen reilumman rauhan, mutta kun sellaista tai merkittävää uutta apua ei ollut tarjolla, niin tehtiin se rauha, mikä saatiin.
Itsestäänselvyys toki on, että Kremliä miellyttävä rauha on Ukrainalle ja lännelle merkittävä tappio, joka ei suinkaan jää arvovallan tasolle.
Toinen vaihtoehto on, että sota ja tappaminen jatkuvat.
Joskus rauha pitää kuitenkin solmia, ja jos halutaan Venäjän vetäytyvän valloittamiltaan alueilta, täytyy Ukrainalle antaa aseet, jotta toive ymmärretään Kremlissäkin.
On kaksi hyvin eri asiaa olla sitä mieltä, että Venäjä täytyy häätää Ukrainasta ja toimia niin, että Ukraina pystyy häätämään venäläissotilaat mailtaan. Jälkimmäistä on odoteltu kolmatta vuotta.
Jos odottelu jatkuu, on Trumpin suunnitelma – toteutettiin se hänen johdollaan tai ei – sekä "kauhea" että realismia.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana, pääasiassa verkkodeskissä.
Luhtala on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin, Ukrainassa käytävään sotaan, Venäjään liittyviin asioihin, kriiseihin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Luhtalaan voit olla yhteydessä esimerkiksi juttuvinkkeihin liittyen.
