Tänään 4. huhtikuuta tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun Suomen lippu nostettiin juhlallisesti salkoon Naton päämajan edustalla Brysselissä. Tuolloin Suomesta tuli puolustusliiton 31. jäsenmaa.
Yhteenvetoa ensimmäisestä Nato-vuodesta tekivät MTV:n Huomenta Suomessa tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista sekä kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä.
Särkkä sanoo, että kokonaisuutena vuosi on mennyt Suomen kannalta hyvin. Venäjä on pyrkinyt hybridivaikuttamaan monin tavoin, mutta siitä ei ole ollut lopulta suurta haittaa. Myös erilaisia sopimuksia on hyväksytty, kuten Naton Sofa-sopimus sekä kahdenvälinen DCA-puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltojen kanssa.
Penttilän mielestä Suomesta on lyhyessä ajassa tullut luotettava ja uskottava jäsen, suorastaan ”mallioppilas”.
– Tässä on tavallaan kaksi raidetta. Sotilaallinen, josta ei ollut etukäteen epäselvyyttä. Sekä hallinnollinen, jossa varmasti se työn määrä on yllättänyt. Esimerkiksi yhteydenpito kaikkiin jäsenmaihin vaatii valtavasti työtä, Penttilä toteaa.
Lue myös: Stubb vierailee parhaillaan Ukrainassa – kiipesi Mriyan hylkyyn
Venäjän aikeita ja pitkän tähtäimen suunnitelmia Euroopassa on arvuuteltu, ja joissakin arvioissa maa voisi jopa kokeilla rajoitettua sotilaallista operaatiota Nato-maata kohtaan. Näin se tulisi testanneeksi Nato viidennen artiklan toimivuuden käytännössä. Iro Särkkä pitää tätä skenaariota kuitenkin hyvin epätodennäköisenä.
– Siinä tilanteessa oltaisiin jo kolmannen maailmansodan äärellä. Siinä mentäisiin niin ison rajan yli, että siitä ei olisi Venäjälle itselleen mitään hyötyä, Särkkä sanoo.
Ukrainalle valmisteilla miljardien tukirahasto aseapua varten
Yhdysvaltain tuki Ukrainalle on horjunut jo pidemmän aikaa osana sisäpoliittista kiistelyä. Pakkaa sekoittaa myös lähestyvät presidentinvaalit sekä Donald Trumpin mahdollinen paluu Valkoiseen taloon.
Lue myös: Trumpin ex-neuvonantaja MTV:n erikoishaastattelussa: "Jos Trump valitaan uudelleen, hän vetää Yhdysvallat pois Natosta – siihen ei kongressia tarvita"
Nato-maat valmistelevatkin sadan miljardin euron suuruista rahastoa Ukrainan tukemiseksi. Tuki olisi käytettävissä viiden vuoden aikana. Asiasta on tarkoitus keskustella Naton ulkoministerikokouksessa Brysselissä. Tarkoituksena on valmistautua siihen, että Yhdysvaltain aseellinen tuki Ukrainalle heikkenisi entisestään Trumpin presidenttiyden myötä.
Risto E.J. Penttilän mielestä kyse on eurooppalaisten Nato-maiden vastuunotosta.
– Voidaan jopa sanoa, että Trumpin pelko on viisauden alku. Mietitään ihan oikeita asioita, kun pohditaan mitä Trump siellä tekee. Nato tekee merkittävää uutta linjausta, jonka on määrä olla valmis heinäkuun huippukokouksessa Washingtonissa, jossa juhlitaan liittokunnan 75-vuotissyntymäpäiviä, hän kertoo.
– Valitettavasti vasta sota on saanut osan Nato-maista tajuamaan, miten tärkeää on satsata puolustukseen riittävästi. Tavoitteita ja lupauksia tehtiin jo kymmenen vuotta sitten, eivätkä kaikki yllä siihen vieläkään, Iro Särkkä toteaa.