Tänään 4. huhtikuuta tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun Suomen lippu nostettiin juhlallisesti salkoon Naton päämajan edustalla Brysselissä. Tuolloin Suomesta tuli puolustusliiton 31. jäsenmaa.
Yhteenvetoa ensimmäisestä Nato-vuodesta tekivät MTV:n Huomenta Suomessa tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista sekä kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä.
Särkkä sanoo, että kokonaisuutena vuosi on mennyt Suomen kannalta hyvin. Venäjä on pyrkinyt hybridivaikuttamaan monin tavoin, mutta siitä ei ole ollut lopulta suurta haittaa. Myös erilaisia sopimuksia on hyväksytty, kuten Naton Sofa-sopimus sekä kahdenvälinen DCA-puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltojen kanssa.
Penttilän mielestä Suomesta on lyhyessä ajassa tullut luotettava ja uskottava jäsen, suorastaan ”mallioppilas”.
– Tässä on tavallaan kaksi raidetta. Sotilaallinen, josta ei ollut etukäteen epäselvyyttä. Sekä hallinnollinen, jossa varmasti se työn määrä on yllättänyt. Esimerkiksi yhteydenpito kaikkiin jäsenmaihin vaatii valtavasti työtä, Penttilä toteaa.
Lue myös: Stubb vierailee parhaillaan Ukrainassa – kiipesi Mriyan hylkyyn
Venäjän aikeita ja pitkän tähtäimen suunnitelmia Euroopassa on arvuuteltu, ja joissakin arvioissa maa voisi jopa kokeilla rajoitettua sotilaallista operaatiota Nato-maata kohtaan. Näin se tulisi testanneeksi Nato viidennen artiklan toimivuuden käytännössä. Iro Särkkä pitää tätä skenaariota kuitenkin hyvin epätodennäköisenä.
