Kommentti: Jalkapallohuuma jää Uefan silkan typeryyden varjoon – näissä EM-kisoissa ei ole mitään järkeä

0:45
Suomalaisten kisaturistien koronatartunnat keskittyivät erityisesti Pietarin stadionin lähellä sijaitsevaan Alpenhaus-ravintolaan. Tältä meno näytti surullisenkuuluisalla terassilla.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen ensimmäisestä arvokisaesiintymisestä ja kelpo esityksestä alkulohkossa nousseen ilon unohtaa äkkiä, kun muistaa, että EM-kisat pelataan täysin järjenvastaisesti 11 maassa ympäri Eurooppaa ja joukkueet sekä fanit lentelevät tuhansia kilometrejä maasta toiseen, aikana, jolloin vaaditaan toimia koronapandemian sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Visa Högmander kommentissaan.

Onnea vielä historiallisesta miesten ensimmäisestä arvokisapaikasta ja kelvollisesta esityksestä alkulohkossa, Huuhkajat! Itsellänikin oli lippu Pietarissa pelattuun Suomi–Belgia-otteluun. Koska koronatilanne ei vaikuttanut vuoden alussa kehittyvän suotuisaan ja turvalliseen suuntaan, minä ja ystäväni palautimme liput.

Päätös oli valtavan vaikea. Olihan sitä miesten maajoukkueen arvokisapaikkaa odotettu ja toivottu pieni ikuisuus. Olisimme tietenkin halunneet lähteä paikan päälle kokemaan EM-huuman oman maan edustusjoukkuetta kannustaen, mutta se ei vaan tuntunut järkevältä.

Huuhkajien arvokisaesiintymisen odottaminen oli kestänyt pitkään. Suomen naisten maajoukkue oli näyttänyt mallia: joukkue on pelannut arvokisoissa kolmesti ja neljäs esiintyminen on edessä seuraavissa EM-kisoissa.

Miesten maajoukkueen pääsy arvokisoihin oli ollut muutaman kerran lähellä, mutta vasta vuoden 2019 EM-karsinnoissa kaikki loksahti kohdalleen: Suomi sijoittui karsintalohkonsa kakkoseksi lajin mahtimaihin lukeutuvan Italian jälkeen ja kisapaikka varmistui.

Ensimmäisistä jalkapallon EM-kisoista tuli viime vuonna kuluneeksi tasan 60 vuotta. Vuonna 2012 Euroopan jalkapalloliitto Uefa tiedotti, että juhlavuoden kunniaksi kisat, joihin Suomi selvisi, järjestetään hajautetusti 13 maassa ympäri Eurooppaa.

Läntisimmät isäntäkaupungit olisivat Espanjan Bilbao ja Irlannin pääkaupunki Dublin, itäisimmät Azerbaidžanin pääkaupunki Baku ja Pietari Venäjällä – ottelukaupunkien väliset etäisyydet isoimmillaan useita tuhansia kilometrejä. 

Sitten isäntämaiden määrä supistui yhteentoista. Belgian pääkaupunki Brysselissä pitkällä olleet suunnitelmat uudesta stadionista kariutuivat ja kaupunkiin suunnitellut ottelut siirrettiin Lontooseen.

Irlannissa taas maan koronarajoitukset eivät olisi sallineet yleisön pääsyä stadionille Dublinissa, joten Irlanti tipahti pois pelikaupunkien joukosta ja Dublinin ottelut siirrettiin jostain käsittämättömästä syystä Pietariin. Samasta syystä Espanjan isäntäkaupunki Bilbao vaihtui Sevillaan.

Siirto eteenpäin

Kun vuonna 2012 päätettiin EM-kisojen hajauttamisesta ympäri Eurooppaa, ei ollut tietoakaan maailmanlaajuisesta koronaviruspandemiasta. Tilanteen eskaloituessa keväällä 2020, kaikki mahdollinen peruttiin tai siirrettiin eteenpäin.

Niin myös jalkapallon EM-kisat. Suomen miesten maajoukkueen ensiesiintyminen arvokisoissa ei tapahtunutkaan suunnitellun aikataulun mukaisesti.

Korona teki tuhoa ympäri maailmaa vuonna 2020. Tilanteen tasaannuttua, tapahtumia alettiin järjestää ja esimerkiksi jalkapallosarjat alkoivat taas pyöriä – ilman yleisöä.

Oli pitkään epäselvää, pelattaisiinko jalkapallon EM-kisat todella suunnitellussa hajautetussa muodossa.

Viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa alkoivat liikkua huhut, joiden mukaan Euroopan jalkapalloliitto Uefa olisi tullut järkiinsä ja keskittäisi EM-kisat yhteen maahan.

Sehän olisi ollut jopa täydellisen järkevää: esimerkiksi Englannista löytyy iso liuta stadioneita, joilla EM-jalkapalloa olisi voitu pelata. Kisat olisi voitu järjestää vaikka pelkästään Lontoossa.

Valmiit puitteet kohtuullisimmilla välimatkoilla olisivat löytyneet myös esimerkiksi Espanjasta tai Italiasta.

Toisin kävi. Tapahtumavuoden vaihtumisesta huolimatta Euro2020-nimellä järjestetyt kisat pelattiin suunnitelmien mukaisesti yli kymmenessä maassa.

Yksi plussa ja paljon miinusta

Mitä näistä juhlan vuoksi hajautetuista EM-kisoista sitten on jäämässä käteen?

Plussaa: jalkapallo. EM-kisoissa on nähty hienoja pelejä. Suomi esiintyi kunnialla ensimmäistä kertaa miesten jalkapallon arvokisoissa.

Miinusta: koronavirus variantteineen. EM-kisaturistien mukanaan Suomeen tuomat ja ympäri Eurooppaa kuljettamat koronatuliaiset. Monissa kisakaupungeissa koronatilanne ei ole hyvä. Esimerkiksi kisojen loppuhuipennuksen eli EM-välierät ja -finaalin isännöivässä Lontoossa tilanne on pahenemaan päin.

Myös Pietarin tilanteesta on uutisoitu jo paljon. Miten kisajärjestäjä Uefa reagoi tilanteeseen? Ei mitenkään. Vaatimalla isäntäkaupunkeja ottamaan stadioneille enemmän yleisöä.

Lisää miinusta: Uefan sekoilu sateenkaariliputuksen sallimisessa (Saksan kapteeni Manuel Neuerin sateenkaarenvärinen kapteeninnauha) ja kieltämisessä (Münchenin stadionia ei saatu valaista sateenkaaren värein).

Vielä miinusta: ympäri Eurooppaa lentely. Esimerkiksi A-lohkossa Turkki, Sveitsi ja Wales pelasivat Roomassa ja Bakussa. Kaupunkien välinen matka on lähes 4 000 kilometriä. Sveitsi pelasi ensimmäisen ottelunsa Bakussa, toisen Roomassa, kolmannen taas Bakussa, neljännesvälieräottelun Bukarestissa ja puolivälieräottelun Pietarissa.

Mitä järkeä? Kisojen jälkeen joukkueiden lentokilometrimäärät ovat kiinnostavaa luettavaa. Ei käy kateeksi myöskään fanien pankkitilejä, jos reissaavat suosikkijoukkueensa otteluihin paikan päälle.

Ainoa pienehköillä lentokilometreillä pääsevä joukkue on Englanti, joka pelasi kaikki alkulohko-ottelunsa sekä neljännesvälieräottelun Saksaa vastaan Lontoossa. Puolivälierään Ukrainaa vastaan Englanti lentää Roomaan ja tuon ottelun voittaessaan, mahdolliset jatkopelit joukkue pelaa taas kotistadionillaan.

Koronan lisäksi hajautettujen EM-kisojen järjenvastaisuutta korostaa asia nimeltä ilmastonmuutos, jota edellä mainitun kaltainen siksak-lentoliikenne päästöineen ei ainakaan hidasta. Samaan aikaan uutisoidaan ilmastonmuutoksen etenemisestä vauhdilla eri puolilla maailmaa.

Ei ole järjen hiventäkään järjestää suuria yleisöjä keräävää urheilutapahtumaa hajautetusti, niin, että sekä osallistuvat joukkueet että joukkueiden fanit, yleisö, lentelevät ristiin rastiin koronakriisistä ja virusvarianttien leviämisestä kärsivästä maasta toiseen.

Jalkapallon arvokisat ovat olleet lapsuudestani asti mielettömän hienoja tapahtumia, jotka jättävät hienoja muistijälkiä ikimuistoisista otteluista.

Suomen mukanaolon ja ainakin muutamien upeiden pudotuspeliotteluiden myötä näistäkin kisoista jää hyviä muistoja, mutta pandemian ja ilmastonmuutoksen keskellä järjettömästi ympäri Eurooppaa pelatuista kisoista jää myös muistijälkiä, jotka eivät ole millään tapaa positiivisia.

Yhtä kaikki, kisojen järjestäminen tässä muodossa ja tässä tilassa, jossa maailma koronapandemian keskellä on ja on jo lähes 1,5 vuotta ollut, on Uefalta silkkaa typeryyttä.

Videot

Uusimmat

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja