Henna Virkkunen sai painavan salkun EU-komissiossa, joka on aiempaa enemmän puheenjohtajansa näköinen, kirjoittaa MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Janne Puumalainen.
Suomalaiset puoluekannasta riippumatta kuuluivat tiistaina Strasbourgissa niihin, jotka iloitsivat maansa komissaariehdokkaan saamasta pestistä. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti uuden komission tehtävänjaon EU-parlamentin täysistunnon yhteydessä.
Henna Virkkusen tehtävä teknologisesta suvereniteetista, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaavana varapuheenjohtajana on painavampi salkku kuin mitä hänelle ennakkospekulaatioissa povattiin.
Teknologinen kilpailu, tekoäly ja muut digiasiat sekä turvallisuus ovat EU:ssa erittäin ajankohtaisia aiheita ja varmasti pysyvät sellaisina myös tulevina vuosina. Tällaisella portfoliolla pääsee unionin päätöksenteon ytimeen.
Suomellekin kyse on kansallisesti tärkeistä kysymyksistä.
Virkkusen oma tehtäväkenttä painottuu teknologiaan ja hänen suorassa komennossaan toimii kaksi komission pääosastoa.
Turvallisuudessa ja demokratian vahvistamisessa Virkkunen on enemmän koordinointiroolissa varapuheenjohtajana. Hänen alaisuudessaan toimii muita näiden aiheiden komissaareja.
Virkkuselle raportoi muun muassa paljon puhuttu uusi puolustuskomissaari. Tehtävän sai Liettuan entinen pääministeri Andrius Kubilius.
Suuret jäsenmaat edustettuna tärkeillä paikoilla
Virkkusen ja EU:n ulkopolitiikkaa johtavan Kaja Kallaksen lisäksi kaikki muut uuden komission varapuheenjohtajat tulevat suurista jäsenmaista.
Ehkä kaikkein painavimmat salkut jaettiin Espanjan Teresa Riberalle ja Ranskan Stéphane Séjournélle. Riberan salkkuun yhdistettiin vihreä siirtymä ja kilpailukyky. Séjourné vastaa teollisuudesta.
Isoilla mailla on muutenkin vahva ote taloussalkuista.
Unkarin komissaarin tehtävä aiheutti naurunhörähdyksiä EU-parlamentin tiedotustilassa. Tehtävät terveyden ja eläinten hyvinvoinnin parissa ovat von der Leyenin hienovarainen keskisormi Budapestille.
Vaikka pandemia muistutti terveyspolitiikan tärkeydestä, ei EU:lla ole juurikaan toimivaltaa näissä kysymyksissä.
Komissio puheenjohtajansa hallussa
Viisi vuotta sitten Ursula von der Leyen oli yllätyskortti, joka vedettiin pakasta komission puheenjohtajaksi, kun neuvottelut EU-maiden johtajien välillä olivat solmussa.
Hänellä ei ollut samanlaista valmistautumisaikaa eikä valtaa komission kokoonpanoon kuin tällä kertaa.
Nyt saksalainen rautarouva on pystynyt jo pitkään käymään neuvotteluja jäsenmaiden kanssa. Von der Leyen onnistui jopa painostamaan maita ehdokasvaihdoksiin saavuttaakseen komissaarien tasaisemman sukupuolijakauman.
Tavoitteesta jäätiin lopulta, vaikka muutaman vaihdoksen von der Leyen onnistuikin saamaan aikaan.
Neuvottelujen loppunäytös nähtiin maanantaina, kun von der Leyenia aiemminkin arvostellut ranskalaiskomissaari Thierry Breton erosi ovet paukkuen. Myöhemmin presidentti Emmanuel Macron nimesi Séjournén uudeksi ehdokkaakseen ja sai tälle painavan salkun.
Lopullisen totuuden kertominen omapäisen Bretonin lähdön taustoista jää historiankirjoitukselle. Joka tapauksessa lopputuloksena on komissio, jossa ei ennakolta katsottuna löydy samanlaisia sooloilijoita tai puheenjohtajan vallan kyseenalaistajia kuin edeltäjästään.
EU:n vaikutusvaltainen toimielin on entistä enemmän puheenjohtajansa Ursula von der Leyenin hallussa.