Kommentti: Biljardimaila peräaukkoon ei ole raiskaus – outo laintulkinta painottaa sitä, miten väkivallantekijä asian kokee

Silmittömän väkivallan yhteydessä peräaukkoon väkivalloin työnnetty esine ei useinkaan johda raiskaustuomioon, ja se on outoa, kirjoittaa toimittaja Ville Eklund kommentissaan.

Viime marraskuussa uutisoitiin syyttäjän vaatineen kahdelle miehelle tuomioita törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä raiskauksesta. Säälimättömän pieksemisen jälkeen kaksikymppiset tekijät olivat nöyryyttäneet jo tajutonta uhria lyömällä biljardikepin tämän peräaukosta sisään. Uhrin suoli puhkesi ja maila tunkeutui vatsaonteloon. Uhri selvisi mittavista hengenvaarallisista vammoistaan vain leikkaushoidon ansiosta. 

Kaksikko myönsi pahoinpitelyn mutta kiisti raiskauksen, koska teolla ei heille ollut seksuaalista tarkoitusta. 

Oikeus oli samaa mieltä, ja miehet saivat vuosien tuomiot vain pahoinpitelyrikoksista. 

– Asiassa esitetystä näytöstä ei siten voida päätellä, että peräaukkoon tunkeutumisella olisi ollut seksuaalinen tavoite vaan olosuhteet huomioon ottaen tarkoitus on voinut olla asianomistajan vahingoittaminen, tuomiossa kirjoitetaan.

Oikeus perusteli ratkaisua siis sillä, että peräaukkoon tunkeutuminen on osa laajempaa vakavaa väkivaltaa, eikä ollut todisteita teon erityisestä seksuaalisesta tarkoituksesta.

Juuri käsitteeseen seksuaalinen tarkoitus kiteytyy tämä seksuaalirikoslainsäädännön erikoisuus.

Syytteet raiskauksesta typistyivät pahoinpitelyrikoksiksi

Rikoksista kirjoittaessa joutuu toisinaan lukemaan kuvauksia poikkeuksellisen raa'asta ja irvokkaasta väkivallasta. Esimerkiksi erilaisten kostojen ja huumevelkojen perinnän yhteydessä väkivalta usein raaistuu. Ei ole ennenkuulumatonta, että uhrin takapuoleen survotaan esineitä osana julmaa väkivallantekoa.

Rikoslaki määrittelee raiskauksen sukupuoliyhteydeksi ei-vapaaehtoisen henkilön kanssa. Sukupuoliyhteys voi tarkoittaa esimerkiksi esineellä peräaukkoon kohdistuvaa seksuaalista tunkeutumista toisen kehoon.

Kuten yllä olevassa esimerkissä, rikoslain määrittelyistä huolimatta peräaukkoon väkivalloin esineen työntänyt ei yleensä saa tuomiota raiskauksesta vaan pahoinpitelyrikoksesta. Syynä on tulkinta seksuaalisen tunkeutumisen määritelmästä.

Oikeuden mielestä sähköhammasharjan tai virvelinnavan työntö takapuoleen ei ole seksuaalista

Yksi esimerkkitapaus on Helsingin hovioikeuden tuomio maaliskuulta 2023. Siinä huumekauppojen yhteydessä syntyneen epäselvyyden yhteydessä porukka oli juoksut uhrin kiinni ja työntänyt tämän peräaukkoon sormen. Syynä oli ilmeisesti se, että miehen epäiltiin kätkeneen viemänsä rahat peräaukkoonsa.

Tässä tapauksessa syyttäjä ei edes hakenut tuomiota raiskauksesta. Käräjäoikeus kuvaili, ettei kyseessä ole seksuaalirikos, mutta kehoon tunkeutuminen rinnastuu tekotavaltaan raiskaukseen. Hovioikeus katsoi, että kyse oli pahoinpitelystä, johon liittyi erityisen nöyryyttäviä piirteitä. 

Esimerkki on sarjassaan kevyt. Vuosien saatossa uutisista on saanut (tai pikemminkin joutunut) lukemaan toinen toistaan groteskimpia teonkuvauksia. Uutisissa on kerrottu esimerkiksi tapauksista, joissa väkivallan väkivallan uhrin peräaukkoon työnnettiin avaimenperä, nukkuneelle miehelle sähköhammasharja tai kun nuorisokolmikko työnsi virvelinvavan eläkeikäisen miehen peräaukkoon

Näitä kaikkia tapauksia yhdistää se, että niissä oikeus ei antanut tuomiota raiskauksesta sen vuoksi, että teoilla ei voitu näyttää olleen tekijälle seksuaalista tarkoitusta. 

Seksuaaliset puheet tai häpäisynhalu voivat johtaa raiskaustuomioon

Joissain tapauksissa tuomio raiskauksesta tulee. 

Viime kesäkuussa huumevelat kärjistyivät, kun velanperijät löivät talouspaperitelineen uhrin peräaukosta sisään. Tavoitteena oli puheiden perusteella uhrin häpäisy. Mieskaksikko sai pitkät tuomiot muun muassa törkeästä raiskauksesta.

Vastaavan kaltaisessa tapauksessa nainen raiskasi uhrin velanperinnän yhteydessä rengasraudalla, kertoen halunneensa "vahingoittaa toista mahdollisimman julmalla tavalla". Uhrin sukupuoli ei ole tullut julkisuuteen, mutta nainen ja häntä teossa auttanut mies saivat tuomion raiskauksesta.

Toisessa tapauksessa ryyppäämisen yhteydessä tapahtuneen suukovun jälkeen uhria pahoinpideltiin silmittömästi ja hänen takapuoleensa työnnettiin muun muassa polkupyörän pumppu ja mopin varsi. Mies tuomittiin muun ohessa törkeästä raiskauksesta. Tässä tapauksessa tuomioon johti se, että uhrin mukaan tekijän puheet olivat tekohetkellä seksuaalisesti värittyneitä.

Vaikuttaa siltä, että raiskaustuomio tulee helpommin, jos väkivallan yhteydessä on esineen lisäksi käytetty penistä. Vuonna 2017 Lahdessa mies mittavan ja julman väkivallan yhteydessä tunki uhrin peräaukkoon kynttilälampun. Tekoa oli edeltänyt pakotettu oraaliyhdyntä. Tuomio tuli muun muassa törkeästä raiskauksesta. Tekojen motiivi ei tuomiosta selviä.

Professori: "Ajattelutapa ehkä muuttumassa"

MTV Uutiset kysyi asiaan kommenttia oikeusoppineilta. Esimerkkinä toimi tapaus, jossa uhrin takapuoleen työnnettiin sormi. Asiantuntijat vastasivat aiheeseen yleisellä tasolla.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kommentoi, että teko täyttää ulkoisesti sukupuoliyhteyden määritelmän, eikä tämä määritelmä lainsäädännössä edellytä tekijältään seksuaalista tarkoitusta. 

Seksuaalista itsemääräämisoikeutta tällainen teko loukkaa, tekijän motiivista riippumatta, Tolvanen toteaa.

Perinteinen tulkinta asiasta on kuitenkin Tolvasen mukaan se, että kyseessä on pahoinpitely-, ei raiskausrikos.

– Ajattelutapa on ehkä muuttumassa siihen suuntaan, että kyseessä voisi olla myös raiskaus, Tolvanen pohtii.

Voiko työkalun työntäminen peräaukkoon olla uhrille muuta kuin seksuaalista?

Rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki huomauttaa, että seksuaalirikoslain uudistuksia koskevassa hallituksen esityksessä on tuotu esille, että teon tulee olla laadultaan seksuaalista. 

– Yksittäistapauksittain on ratkaistava, onko tunkeutuminen luonteeltaan seksuaalista vai onko se tehty puhtaasti pahoinpitelytarkoituksessa, hallituksen esityksessä todetaan. 

Hänen mukaansa tulkinnalle on kuitenkin esitetty kritiikkiä. On kyseenalaistettu, voidaanko esimerkiksi ruuvimeisselin työntämistä uhrin peräaukkoon osana pahoinpitelyä pitää uhrin näkökulmasta muuna kuin seksuaalisena.

Tolvanenkin toteaa, että jos rikosten arvioinnin lähtökohdaksi otetaan uhrin seksuaalinen itsemääräämisoikeus, teko todennäköisemmin arvioitaisiin raiskaukseksi.

Raiskausrikosten tutkintaan tuli uusia haasteita, kun lainsäädäntö muuttui vuoden alussa 11:51
Raiskausrikosten tutkintaan tuli uusia haasteita, kun lainsäädäntö muuttui vuoden alussa, kerrottiin lokakuussa Rikospaikka-ohjelmassa.    

Uhrin näkökulma voimakkaammin esille?

Oikeuskäytännössä teon arviointi tuntuukin typistyvän juuri tekijään ja tämän motiiviin. Samalla oikeus jättää huomiotta sen, mikä on keskeisintä: Rikoksen uhrin intiimiä koskemattomuutta on loukattu räikeästi. 

Se ei muutu mihinkään sillä, mitä teon tekijä kertoo rikosta tehdessään ajatelleensa. 

Nykyisellään oikeuskäytännöksi vaikuttaa muodostuvan, että jos tekijä ei ilmaise seksuaalista motiivia, niin muun väkivallan yhteydessä esineellä tehty raiskaus onkin osa pahoinpitelyä, ei raiskausrikos.

Pitäisi olla selvää, että jos joku työntää toisen takapuoleen esineen muuten kuin lääketieteellistä toimenpidettä varten, teko on uhrille seksuaalinen. Uhrin niskaan tämän todistamista ei ainakaan ole kohtuullista syytää: Monen kokema häpeä seksuaalirikoksen uhriksi joutumisesta voi olla valtava taakka jo ilman, että tulee itse perustella, onko joutunut seksuaaliväkivallan tai "tavanomaisen" väkivallan uhriksi. 

On arvioitu, että miehiin kohdistuvat seksuaalirikokset tulevat heikommin viranomaisen tietoon, koska miesten kynnys kertoa niistä on jopa korkeampi kuin naisilla. Voi olla, että jotkut mieluummin toteavat tulleensa hakatuksi kuin kertovat joutuneensa seksuaalirikoksen uhriksi.

Raiskaus ei ole aina tekijälleenkään seksuaalista

Oikeuskäytännössä vaikuttaa hukkuvan ajatus siitä, ettei raiskaus aina välttämättä suoranaisesti tavoittele kiihotusta tai seksuaalista tyydytystä. Tekijän tavoitteena voi olla esimerkiksi kosto, alistaminen, nöyryyttäminen tai silkka uhrin vahingoittaminen. Teon välineenä vain on seksuaalirikos, yhtenä väkivallan muotona muiden joukossa.

Tätä voisi verrata siihen, miten raiskaukset ovat sodankäynnin väline eri puolilla maailmaa käytävissä konflikteissa, esimerkiksi Ukrainan sodassa.

Mielestäni on paikallaan, että lainsäädäntöä ja sen tulkintaa ohjaavia oikeusohjeita tarkistettaisiin. Se, että jonkun sisään tunkeutuminen väkivaltaisesti ei ole raiskaus, näyttäytyy arkijärjellä mielettömältä.

Lähtökohtaisesti rikoksista tuomitut varmasti toivovat, etteivät he saisi tuomiota seksuaalirikoksesta, vaan ottavat mieluummin kontolleen vakavankin väkivaltarikoksen. 

Vankilaan joutuessa kun on parempi tulla tunnetuksi väkivalta- kuin seksuaalirikollisena.

Lue myös:

    Uusimmat