Ydinvoima on ollut aina ristiriitaisia ajatuksia herättävä asia. Varsinkin Japanin ydinvoimalaturman jälkeen ydinvoiman vastustajien uskotaan saavan monessa maassa jalansijaa. Kysyimme kirjeenvaihtajiltamme, millaista politiikkaa ydinvoiman suhteen tehdään ja miten Japanin tapahtumat ovat vaikuttaneet kansalaisten mielipiteeseen ydinvoimaa kohtaan.
Ruotsin kirjeenvaihtaja Kari Lumikero kertoo, että Ruotsissa on alkanut kiivas kansalaiskeskustelu ydinvoiman riskeistä ja maan ydinvoimaloiden tulevaisuudesta. Hänen mukaansa ydinvoima on yksi Ruotsin politiikan ikuisuuskysymyksistä
- Täällähän on edelleen tuotannossa kymmenen reaktoria - yhteensä kolmella paikkakunnalla eri puolilla Ruotsia. Kaksi, eli Barsebäckin molemmat reaktorit Malmön ulkopuolella, suljettiin vuosina 1999 ja 2005. Näin tehtiin lähinnä siksi, että ne rakennettiin alunperin Etelä-Ruotsiin, aivan Kööpenhaminaa vastapäätä. Siitähän tanskalaiset eivät pitäneet - varsinkaan kun heiltä ei kukaan muistanut kysyä mitään, Lumikero kertoo.
Ruotsin hallitus päätti vuosi sitten, että nyt tuotannossa olevat reaktorit voidaan korvata uusilla siinä vaiheessa, kun ne ovat tulossa teknisen käyttöikänsä päähän.
Lumikeron mukaan tämä merkitsisi käytännössä sitä, että Ruotsi olisi erittäin pitkälle riippuvainen ydinvoimasta vuosikymmeniä eteenpäin. Puolet Ruotsin sähköstä tulee nimittäin ydinvoimasta.
- Ainakin tässä vaiheessa näyttää siltä, että tuo päätös pitää. Reinfeldtin hallitus korostaa toki, että voimaloiden turvajärjestelmät on käytävä läpi, mutta minkäänlaista varsinaista suunnanmuutosta ei ole näillä näkymin tulossa, Lumikero sanoo.
Oppositiossa olevat sosialidemokraatit sen sijaan vaativat, että periaatteellinen päätös ydinvoiman jatkoajasta täytyy ottaa uudelleen tarkasteltavaksi. Ympäristöpuolue sanoo jopa, että Oskarshaminin voimalan kolmea reaktoria ei pitäisi enää ladata uudella polttoaineella, koska ne ovat rakenteeltaan periaatteessa samanlaisia kiehutusvesireaktoreita kuin Fukushiman ongelmissa olevat laitokset Japanissa.