Kirjapiirin upeat teokset esittelyssä – lue kiehtovat lainaukset!

Kirjapiirin juontajat Pauli Aalto-Setälä ja Erkki Tuomioja haastattelevat vuoroviikoin kirjailijan kerrallaan ja lopuksi tähdittävät teoksen asteikolla 1–5. Paula Norosen vieraana tavataan myös syksyn uutuuskirjailijoita. Mutta millaisista teoksista on kyse?

Tutustu lähemmin teoksien lukunäytteisiin!

Jakso 1

Juha Itkonen: Hetken hohtava valo

Esko puhuu, totta kai englanniksi. Hänen aksenttinsa on samanlainen kuin suomalaisilla formulakuskeilla pari vuosikymmentä myöhemmin mutta hänen sanavarastonsa on laajempi, hän on motivoitunut opiskelija, hän tilaa meidän kotiimme jatkuvasti uusia kielikursseja ja kirjoja ja kuuntelukasetteja. Hän puhuu jotain Thomas Jeffersonista. Jotain Gettysburgista.

Taina Latvala: Välimatka

Äiti avaa matkalaukkunsa ja asettelee vaatteita kaappiin. Hän on pakannut mukaansa kaikki omistamansa hameet ja pikkuhousut joka päivälle. Meikkilaukku pursuaa takkuisia papiljotteja, valkoisessa pyyhkeessä lukee isin firman nimi. Kaikki äidin paidat ovat L-kokoa, vaikka nuoruudessa isi sai sormet hänen vyötärönsä ympäri. Laukun pohjalla lymyävät kutimet ja keskeneräinen kaulaliina, leveät raidat isin lempivärejä.

Jakso 2

Mirkka Lappalainen: Jumalan vihan ruoska

Nälkä muutti tavallisen perhe-elämän helvetiksi. Kaikki ajatukset alkoivat pyöriä ruuan ympärillä, normaalin käytöksen rajat siirtyivät ja hämärtyivät. Sotkamossa 13-vuotias Antti Säilänen murhasi jouluna 1696 äitipuolensa kirveellä. Veritekoon pojan oli yllyttänyt tämän serkku, ja teon motiiviksi sanottiin, että äitipuoli antoi pojille niin kitsaasti ruokaa.

Jari Järvelä: Parempi maailma

Hukkuminen on kaikista kuvauksista päätellen pitkää ja tuskallista, enkä voi ymmärtää antiikin roomalaisten valtiomiesten tapaa syöksyä maha edellä miekkaan. Jokaisen poliitikon vatsaa vääntää ja närästää tarpeeksi ilman teräaseitakin.

Jakso 3

Rosa Meriläinen: Nainen punainen

Kirkon tornilta katsoen olisi voinut nähdä, miten joukko-osastot marssivat pois vieden iäksi mukanaan äidin tyttären. Jäljelle jäi vain paikalleen kivettynyt äiti ja joukot siunannut pappi, joka ei tiennyt mihin suuntaan askeltaa. Punapappi oli pulassa hänkin. Kaikki olivat nyt niin irrallaan. Sellainen saa joskus lamaantumaan: ei pysty liikkumaan. Jää vain niille sijoilleen hengittämään pakkasilmaa ja kuuntelemaan maailman liian voimakasta ääntä.

Harri Kalha: Tom of Finland – Taidetta seksin vuoksi

Heti kärkeen on tartuttava härkää sarvesta ja kysyttävä: onko Tom of Finlandin tuotanto taidetta vai pornoa? Vastaan, että pornoahan se mitä ilmeisimmin on. Tomin kuvat luotiin pornoksi ja niitä kulutettiin pornona. Toki niissä on myös taitavaa viivarytmiikkaa ja hienoa piirrostekniikkaa, mutta aktit ovat suorasukaisia ja yksityiskohtaisia – graafisia, kuten tavataan sanoa.

Jakso 4

Leevi Lehto (James Joyce): Ulysses

Suruväkeä tuli ulos porteista: nainen ja tyttö. Laihaleuka harpyija, kova nainen tinkimään, myssy vinossa. Tytön kasvot lian ja kyynelten tahrimat, pidellen naista käsivarresta, katsoo ylös heneen itkumerkkiä odottaen. Kalan naama, veretön ja väritön.

Kantajat nostivat arkun olkapäilleen ja kantoivat sen sisään porteista. Niin paljon kuollutta painoa.

Reidar Palmgren: Sudenmarja

Puistossa näkyi alati koiria ulkoiluttajineen. Nämä miehet tai naiset varmaan ajattelivat rakastavansa lemmikkejään, mutta rakastivatko lemmikit heitä, siitä Tuula ei ollut lainkaan varma. Koira oli useimmiten isännälleen joko palvelija tai isäntä, koska koiran luonto on sellainen. Rakkautta isännän ja palvelijan välilläkin saattoi olla rakkautta, mutta ei se ollut sellaista rakkautta, mitä Tuula sanalla tarkoitti.

Jakso 5

Riikka Pulkkinen: Vieras

Metrovaunun ystävällisen ikkunan heijasteissa yritän muistaa. Vihjettä, taukoa lauseiden välillä tai pitkää katsetta, säröä, josta äidin aiempi elämä olisi tihkunut esiin. Menen muistoissani keittiöön, auringon kiilaa, raitamaton turvalliseen säntillisyyteen. Kissa vilahtaa olohuoneeseen ja kevättalven valosta hullaantunut juoru pidättelee puheitaan.

Petri Tamminen: Rikosromaani

Oli myöhä, kun Vehmas lähti kotiin Kellarin putkakerroksessa oli ruuhkaa, puistojuopot pyrkivät talveksi sisätiloihin. Nämä vapaaehtoisvangit kärsivät kaamosmasennuksen vaikeimmasta muodosta, he halusivat kokea ruumiissaan sen minkä sielussaan joka tapauksessa kokivat, vapaudenriiston. Vehmaksen teki mieli huitoa käytävän hajuja kaksin käsin, lian ja laitosruuan ainutlaatuisia huuruja.

Jakso 6

Sofi Oksanen: Kun kyyhkyset katosivat

Muistin jälleen tupakkapellon, jolle joku bolševikin törvelö oli kaatanut makkilantaa ties mitä kasvattaakseen, ja sovhoosin hevosen, jonka nälkäkuoppa oli niin syvä, etten ymmärtänyt miten se oli jaksanut vetää vankkureita. Edgar ei tuollaisia huomannut, pilatun tupakkapellonkin vieressä se oli vain ihmetellyt hajua. Pelto oli ollut meidän maallamme, Simsonien maalla, ja se hevonen oli ollut minun hevoseni, jonka korvien vieressä olivat maatalousnäyttelyiden jälkeen kiillelleet siniset nauhat, kerta toisen jälkeen. Olisin tunnistanut hevoseni missä tahansa ja se tunnisti minut, mutta meidän oli annettava pilattujen peltojen olla, hevosen mennä.

Tiina Raevaara: Hukkajoki

Amandalle jumalia ovat miehet, varsinkin tummat ja vilkkuvasilmäiset, jämerät ja hienoposkiset, sellaiset, joiden huulet on tehty suutelemista ja kädet tappamista varten. Niin Amanda todellakin ajattelee, nuorena ja hupsuna. Amanda ei tiedä, ei tiennyt silloin eikä vieläkään, mitä Viktor ajattelee nähdessään hänet.

Jakso 7

Pekka Hiltunen – Sysipimeä

Fanit tekivät usein omia kappalekoosteita ja listoja siitä, mistä biiseistä pitivät eniten. Ja omia fanivideoita. Netti oli täynnä ihmisten itse kuvaamia videopätkiä suosikkilauluihinsa: he tanssivat, matkivat lempiartistiaan, kuvasivat lemmikkieläimiään liikkumassa laulujen tahtiin. Jotkut saattoivat tehdä monia mutkaisia, taitaviakin videoteoksia. "Nämä ovat sairaimmat fanivideot ikinä", Lia sanoi.

Riikka Ala-Harja – Maihinnousu

Haluaisin kaapata ylilääkärin huoneeseensa, lukita oven ja kysyä kaikki kysymykset, kysyä mitä hän rehellisesti ajattelee. Haluan ylilääkäriltä lupauksen että Emma ei kuole, etteivät huonot solut jää piilemään ruumiin sopukoihin, ne pitävät meitä varpaillaan, mihinkään ei voi ensihyökkäyksen jälkeen luottaa.

Jakso 8

Anna Kortelainen: Ei kenenkään maassa

Sisä-Suomi oli toinen Suomi, toista murretta, toisentahtista ajattelua ja puhetta. Viipuri ja meri jäivät kauas taa. Mutta Tampere oli tehty uutta elämää varten eikä se tulokasta vieroksunut. Jo Tampereen rautatieaseman edessä katuvilinä vastasi sitä liikettä, minkä Reino itsessänsä tunsi. Tehtaiden punatiilipiipuista nousi työn jälkeä taivaankannelle.

Terhi Rannela: Yhden promillen juttuja

Lauantaina voisi herätä auringonpaisteeseen, lintujen lauluun ja uuden, kauniin päivän odotukseen, mutta mä herään oksennusreaktioon. Kampean ylös sängystä, kipitän vessaan ja ehdin hätäisesti avata pöntön kannen, kun jo ropisee. Seinät loittonevat ympäriltä, lattia pyörii, katto tulee lähemmäs. Roikotan päätäni pöntön reunalla niin kauan, että sappinesteet valuvat valkoista posliinia pitkin.

AVAlla tiistaisin klo 19.30. Uusinnat lauantaisin 16.30.

Katso jaksot myös Katsomossa!

Syksyn kirjailijoiden haastatteluja:

Riikka Pulkkinen:

Petri Tamminen:

Sofi Oksanen:

Tiina Raevaara:

Pekka Hiltunen:

Riikka Ala-Harja:

Anna Kortelainen:

Terhi Rannela:

Lue Kirjapiiristä lisää:

Tule Kirjapiirin faniksi Facebookissa!

AVA

Kuva: Shutterstock, Kustantajat