Suomessa hylätään vuosittain tuhansia eläimiä. Niistä 90 prosenttia on kissoja. Kissoja hylätään eniten kesäisin, mutta kesäkissailmiö ei ole niin ajankohtainen kuin aiemmin.
- Viesti on ehkä mennyt perille. Vanhemmat osaavat sanoa ei kissaa kinuavalle lapselle. Myös niissä paikoissa, joista kissoja haetaan, osataan kieltäytyä, Suomen eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Helinä Ylisirniö pohtii.
Ylisirniö arvelee yhdeksi hylkäämisten syyksi kissojen alhaista arvostusta.
- Maatiaiskissoja saa helposti, jopa ilmaiseksi. Kadonneita kissoja ei edes etsitä. Vain alle 10 prosenttia löytötaloihin tuoduista kissoista noudetaan, listaaYlisirniö.
Ylisirniön mukaan paras tapa hillitä hylkäämisiä olisi kissojen leikkaaminen. Maalla elää kuitenkin sitkeässä uskomus, jonka mukaan kissa menettää hiirenmetsästyskykynsä, jos se leikataan. Näin ei ole, painottaa Ylisirniö.
- Leikkauttamalla voi estää lukemattomien kissasukupolvien syntymisen maailmaan ei-toivottuina. Kissan leikkaamalla tekee palveluksen sekä kissalle että itselleen, ja samalla edistää kissojen arvostusta.
Kissaan sitoudutaan sen eliniäksi
Kissat voivat elää jopa 20 vuotta, joten lemmikin ottaminen vaatii pitkäaikaista sitoutumista.
- On tärkeää, että kissan lemmikikseen ottavat sitoutuvat pitämään eläimestä huolta koko sen eliniän ajan. Kissan pitäminen vaatii myös taloudellista sitoutumista, sillä lääkäri- ja ruokakuluineen kissan pitäminen voi maksaa jopa 75 euroa kuukaudessa - 20 vuodessa siis monia tuhansia, Ylisirniö muistuttaa.
Kissakaveria ei jätetä -kampanjan kummi Jone Nikula ei voi ymmärtää ihmisten käytöstä.
- Suomessa ei kukaan voi olla niin tyhmä, että uskoo kissan vain kadonneen tai unohtuneen mökille. Suurin osa on puhdasta piittaamattomuutta. Eläin kärsii ihmisen tyhmyydestä, jyrisee Nikula.
Nikula muistuttaa, että lemmikeistä huolehtiminen on helppo tapa pitää maailma raiteillaan.
- Tässä jokainen voi hoitaa oman tonttinsa. Katsotaan niihin napajäihin sitten myöhemmin.