Kemianalan kiky-tunnit vaihtuivat ruuhkahuippuja helpottavaan malliin – tehdyt tunnit saa myöhemmin vapaana

Kemianteollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä kertoo, että uuden työehtosopimuksen myötä työnantaja voi kiiretilanteissa pidentää työntekijän säännöllistä työaikaa. Vuorokautisen työajan voi pidentää enintään 10 tuntiin ja viikkotyöajan 50 tuntiin.

– Työaika tasoittuu, eli tehdyt tunnit on annettava vapaana seuraavan vuoden aikana. Tämän myötä äkillinen ruuhkahuippu voidaan kuitenkin hoitaa nopeasti, Etu-Seppälä sanoo.

Säännöllisen työajan tunneista ei ylityökorvauksia makseta. Työaikaa voidaan pidentää kolmen päivän varoitusajalla. Tapauskohtaisesti työntekijällä on kuitenkin asiallisesta henkilökohtaisesta syystä oikeus kieltäytyä työaikamuutoksesta.

Lue myös: Kemianteollisuus ja Teollisuusliitto sekä Pro hyväksyneet kemian alan työehtosopimuksen – Sopimukseen ei kiky-tunteja

Kemianteollisuuden ja Teollisuusliiton hallinnot hyväksyivät eilen uuden työehtosopimuksen.

Työmarkkinakierroksen iso kysymys ovat olleet työaikaa pidentäneet kiky-tunnit ja erilaisista ratkaisuista kiky-tunteihin väännettäneen koko kierroksen ajan.

Kemianteollisuudessa kiky-pähkinä ratkaistiin niin, että kiky-tunnit sellaisina kuin ne sovittiin kilpailukykysopimuksessa poistuvat.

Asia saatiin ratkaistua niin, ettei Kemianteollisuuden mukaan alan yritysten kilpailukyky heikkene, koska kiky-tuntien myötä saatu kustannushyöty säilytettiin.

Kiiretilanteiden paremman reagointikyvyn lisäksi työmarkkinajohtaja Etu-Seppälä ottaa esimerkiksi sen, että vuosittaista työaikaa on edelleen mahdollista pidentää rajoitetusti silloin, kun työaika linkittyy koulutukseen.

Kyse on maksimissaan kahdeksasta palkallisesta tunnista vuodessa.

Kyse myös työmarkkinamatematiikasta

Kuten teknologiateollisuudessa myös kemianteollisuudessa työantajapuoli on arvioinut kiky-tuntien kustannusvaikutuksen olevan 1,4 prosenttiyksikköä.

Etu-Seppälän mukaan nyt tehdyt sopimuskokonaisuudet Teollisuusliiton ja Pron osalta kompensoivat kiky-tuntien poistumisen.

Kemianteollisuuden nyt hyväksytyissä sopimuksissa palkankorotukset olivat 25 kuukaudelle 3,3, prosenttia eli samansuuruiset kuin viennin päänavaus Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välillä.

Sopimusten lähtökohdissa on kuitenkin merkittävä ero.

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuksessa ei kiky-tunteja ole, sillä niiden välillä kiky-tunneista oli aikoinaan sovittu allekirjoituspöytäkirjalla, jonka Teollisuusliitto irtisanoi viime vuoden loppuun.

Monissa muissa keskeisissä sopimuksissa, kuten Kemianteollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuksessa kiky-tunnit ovat olleet työehtosopimuksen sisällä. Nyt Kemianteollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuksessa kiky-tuntien poistuminen on kompensoitu vastaavilla toimilla.

Tästä näkökulmasta voi ajatella, että Kemianteollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuksen vaikutus kustannuskilpailukykykehitykseen on myönteisempi kuin Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuksen.

Tähän liittyen on kuitenkin syytä muistaa kaksi asiaa. Neuvottelujen lähtökohta oli erilainen, koska toisessa tapauksessa kiky-tunnit oli irtisanottu allekirjoituspöytäkirjalla ja toisessa tapauksessa ne olivat sopimuksen sisällä.

Lisäksi kyse on myös työmarkkinamatematiikasta, jota neuvottelujen ulkopuolelta on vaikea arvioida. Miten mitkäkin muutokset sopimuksissa arvotetaan osapuolten välillä ja mitä osapuolet laskevat tekstimuutosten kustannusvaikutuksiksi.