Äidit hoitavat lasta pitempään kotona kunnissa, jotka maksavat kotihoidon tuen kuntalisää, ilmenee Kelan tutkimuksesta. Kotihoidon tukeminen lykkää äitien siirtymistä töihin ja vähentää lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.
Yli 150 euron kuntalisät pienensivät tutkimusaikana äitien työllistymisen todennäköisyyttä 8–18 prosenttia. Vaikutus ei riippunut kunnan työttömyysasteesta tai äitien taustatekijöistä.
Kuntalisiä maksavien kuntien määrä kasvoi vuosiin 2012–13 asti, mutta on sen jälkeen kääntynyt laskuun tukien lakkauttamisen ja kuntaliitosten vuoksi.
Kotihoidon tuen määrä vaikutti hoitojakson pituuteen sekä työssä että työttömänä olleilla äideillä. Vaikutus oli voimakkain niillä äideillä, joiden työmarkkina-asema oli heikko. Naiset, jotka olivat töissä ennen lastensa syntymää, työllistyivät muita äitejä paremmin.
– Suurin osa vakituisessa työsuhteessa olevista naisista palaa lasten välillä töihin, vaikka olisivat periaatteessa voineet olla kotona kolme vuotta putkeen, sanoi Kelan tutkija Tapio Räsänen STT:lle.
– Vaikuttaa siltä, että työnantajien pelko pitkiä perhevapaaputkia pitävistä äideistä on perustelematon.
Useimmat jatkavat kotona 9 kuukauden jälkeen
Nykyisen järjestelmän mukaan vanhempainvapaajakso päättyy, kun lapsi on noin yhdeksän kuukauden ikäinen. Niin pieniä lapsia ei yleensä haluta vielä hoitoon, vaan useimmat perheet haluavat hoitaa lapsia kotona noin 1,5–2 vuoden ikään asti.
Suurin osa äideistä käytti vanhempainvapaan jälkeen ainakin jonkin verran kotihoidon tukea. Isät käyttivät useimmiten vapaista vain heille kiintiöidyn osan.
– Vanhempainvapaiden pidentäminen vähentäisi kotihoidon tuen tarvetta ja kuntien paineita tarjota varhaiskasvatusta kaikkein pienimmille. Jos lisäksi kotihoidon tuen määrä pienenisi porrastetusti lapsen kasvaessa, pitkät kotihoitojaksot todennäköisesti vähenisivät, Räsänen sanoi.
Niissä kunnissa, joissa tuetaan yksityistä hoitoa, äidit siirtyivät työhön aiemmin kuin muualla.