Kehitysapu herättää aika ajoin keskustelua ja etenkin siitä näkökulmasta, että miten voimme varmistua, että raha menee perille ja oikeaan tarkoitukseen.
Kehitysrahoitusasiantuntija Niina Mäki, Kepasta sanoo, että rahan liikkeitä seurataan tarkasti.
– Se voi olla ihan konkreettista, kuten kuittien katsomisia tai sovitaan kumppaneiden kanssa, mitä tehdään ja tarkastetaan koko ajan, että saadaanko aikaiseksi sitä, mitä on sovittu.
Tarkastaminen tapahtuu osin paikallisten kumppaneiden kautta, mutta alueella toimii myös paljon suomalaisia.
– Suomalaiset osallistuvat itse myös paljon järjestöjen tekemään työhön ja näkevät sitä kautta, mihin se apu menee.
Mäen mukaan olisi naiivia sanoa, että kaikki menisi kehistysyhteistyössä aina "kuin Strömsössä".
– Suurin osa kehitysavun väärinkäytöksistä on kuitenkin hyvin vähäisiä. Ulkoministeriö arvioi, että väärinkäytöksiä on 1-2 promillea kaikesta kehitysavusta.
– Ja suurin osa näistä tulee ilmi aivan tavallisissa tarkastusmenetelmissä, eli systeemit toimivat.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho väläytteli loppuvuodesta kehitysavun lopettamista. Terhon mielestä valtion tehtäviin ei kuulu veronmaksajien varojen siirtäminen toisen valtion ja sen kansalaisten hyväksi.