Kehitysavun perillemeno puhuttaa: "Väärinkäytöksiä 1-2 promillea kaikesta kehitysavusta"

Kiistelty kehitysapu 9:10

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    MTV UUTISET

    Kehitysapu herättää aika ajoin keskustelua ja etenkin siitä näkökulmasta, että miten voimme varmistua, että raha menee perille ja oikeaan tarkoitukseen.

    Kehitysrahoitusasiantuntija Niina Mäki, Kepasta sanoo, että rahan liikkeitä seurataan tarkasti.

    – Se voi olla ihan konkreettista, kuten kuittien katsomisia tai sovitaan kumppaneiden kanssa, mitä tehdään ja tarkastetaan koko ajan, että saadaanko aikaiseksi sitä, mitä on sovittu.

    Tarkastaminen tapahtuu osin paikallisten kumppaneiden kautta, mutta alueella toimii myös paljon suomalaisia.

    – Suomalaiset osallistuvat itse myös paljon järjestöjen tekemään työhön ja näkevät sitä kautta, mihin se apu menee.

    Mäen mukaan olisi naiivia sanoa, että kaikki menisi kehistysyhteistyössä aina "kuin Strömsössä".

    – Suurin osa kehitysavun väärinkäytöksistä on kuitenkin hyvin vähäisiä. Ulkoministeriö arvioi, että väärinkäytöksiä on 1-2 promillea kaikesta kehitysavusta.

    – Ja suurin osa näistä tulee ilmi aivan tavallisissa tarkastusmenetelmissä, eli systeemit toimivat.

    Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho väläytteli loppuvuodesta kehitysavun lopettamista. Terhon mielestä valtion tehtäviin ei kuulu veronmaksajien varojen siirtäminen toisen valtion ja sen kansalaisten hyväksi.

    Mäen mukaan myös suomalaiset veronmaksajat hyötyvät kehitysavusta.

    – Kyllä nykymaailmassa vakaampi, vauraampi maailma on myös meidän suomalaisten etu. Kehitysyhteistyöllä puututaan köyhyyteen ja ja eriarvoisuuteen maailmalla ja ne ovat sellaisia asioita, jotka vaikuttavat myös niiden ongelmien taustalla, jotka heijastuvat myös suomalaisten arkeen. 

    Yliopistonlehtori Lauri Siitonen puolestaan muistuttaa, että Suomi on sitoutunut kehitysapuun monien järjestöjen kautta.

    – Jos ei haluta maksaa kehitysyhteistyöstä, niin meidän pitää erota YK:sta, EU:sta ja Pohjoismaisesta yhteistyöstä, koska olemme sitoutuneet siihen, että noin 40 prosenttia kehitysyhteistyörahasta menee multilateraalisia kanavia pitkin.

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •