Kaverukset myivät hevoset ja perustivat yrityksen: "Tyhjin käsin miljonääriksi"

– Tämä on oikeastaan toinen kerta, kun myin yrityksen. Ensimmäisen kerran jälkeen ostin sen takaisin, mutta nyt en enää aio tehdä sitä, hymyilee miljonäärikastiin noussut yrittäjä.

Nyt Roukala toimii yrityksessä tuotekehitysjohtajana ja suunnittelee uusia venemalleja.

– Täytyy haistella markkinoita ja tutkia, millaiset veneet menevät kaupaksi. Tällä hetkellä meidän myydyin vene jo kolmatta vuotta on tämä päiväristeilijä, esittelee Roukala Finnmaster T-8 –malliaan.

Kiinnostus veneisiin virisi jo pikkupoikana Kalajoen Rahjan kylällä.

– Setä oli taitava tekemään puuveneitä, siitä innostus käsillä tekemiseen lähti.

Myöhemmin Roukala päätyi töihin venealalle Kokkolaan. Innostus oman yrityksen perustamiseen syttyi Jarmo-kaverin kanssa 1980-luvun lopulla. Finn-Marin -yritys näki päivänvalon vuonna 1990.

– Ihan tyhjästä lähdettiin liikkeelle eli Jarmon hevostallista. Hevoset myytiin, että saatiin rahaa. Mitään etumatkaa ei ollut valmiina, muistelee Roukala.

Lama melkein tappoi

Osmon ja Jarmon yritys lähti liikkeelle huonojen tähtien saattelemana. Lama iski Suomeen lähes saman tien, kun yritys oli käynnistynyt.

– Ne olivat vaikeita vuosia tuonne 1992 saakka, vielä 1995 ja -96 olivat vaikeita. Pinnisteltiin ja saatiin jotain veneitä myytyä Ranskaan, muistelee Roukala.

Sitten tuli hyviä vuosia, joita kesti vajaat kymmenen vuotta. Tuli suurta tuotantoa, Venäjän vientiä ja vientiä  Keski-Eurooppaan.

– Sitten tuli vuosi 2008, ja kaikki muistavat mitä kesällä tapahtui. Show alkoi Amerikasta ja sitä on kestänyt aika pitkään, tietää entinen yrittäjä.

Venealalla yrittäminen on kuin vuoristorataa. Vieläkin on Venäjän kauppa jäissä, mutta sitä korvaa nyt vienti länsinaapuriin. Ruotsi ja Norja vetävät hyvin ja Finn-Marinilla on töissä jo 160 työntekijää. Veneitä valmistuu kahdella tehtaalla Kokkolassa ja Kalajoella, kokoluokat venyvät 6-12 metriin.

– Ja nyt on taas Venäjäkin nousemassa, kun ruplan arvo nousi, tietää Roukala.

Palkka yrittämisestä

Roukala ei vielä aamulla tiedä olevansa maakunnan pääomatulokuningas. Hän vastaa puhelimeen työpaikaltaan ja kiiruhtaa kokoukseen. Myöhemmin hän pohtii menestystään.

– Onhan se tietynlainen palkkio yrittämisestä. On tämä ollut kovaa hommaa. On tullut tehtyä 10-12-14- ja 16-tuntisia työpäiviä ja aika vähän on ollut vapaita viikonloppuja. Kaikki on tullut annettua tähän työhön, vakavoituu mies.

Vaikka veneala on riskaabeli ja suhdanneherkkä laji, Roukala ei kadu työvuosiaan. Yrittämistä hän suosittelee kaikille, joilla on intohimo ja usko omaan tekemiseen – vaikka ei rahaa olisikaan.

– Kannattaa lähteä yrittämään ja uskoa siihen omaan tekemiseen, vaikka useimmiten se on aika pitkä ja kivikkoinen tie, tietää Roukala.

Vielä ei ole aika siirtyä nauttimaan eläkemiljoonista, sillä työ veneiden suunnittelijana kiehtoo yhä.

– Kohta on kuusikymmentä vuotta mittarissa ja vielä on työvuosia varmasti edessäpäin. Mutta  pikkuhiljaa pitää ymmärtää nauttiakin, hymyilee venemies.