Liikekiinteistöt viilennetään Suomessa yhä useammin kaukojäähdytyksellä. Asuinkiinteistöjen mukaan liittyminen on kuitenkin vielä mutkikasta.
Suomessa kaukojäähdytystä on tarjolla Helsingissä, Tampereella, Vierumäellä ja Turussa, sanoo Kaukojäähdytysyksikön kehityspäällikkö Janne Vartiainen Helsingin Energiasta.
Vartiainen kertoo, että Helsingin keskustassa on myös tusinan verran asuinkiinteistöjä, jotka ovat liittyneet kaukojäähdytykseen.
– Asuinkiinteistöjä on tullut mukaan ihan viime vuosina. Kyselyitä taloyhtiöiltä tulee paljon.
Ei tavanomainen hankinta
Taloyhtiöt eivät kuitenkaan saa liittyä uuden asunto-osakelain mukaan kaukojäähdytykseen, ellei se tapahdu kaikkien yhteisellä suostumuksella. Isännöintiliitosta kerrotaan, että pelkällä enemmistöpäätöksellä yhtiövastikkeita ei saa vielä käyttää kaukojäähdytykseen.
– Taloyhtiöissä vastiketta ei saa käyttää sellaisiin korjauksiin, jotka eivät ole tavanomaisia hankintoja. Kaukokylmäliittyminen on katsottu hankinnaksi, joka ei ole tavanomainen. Eli vaikka olisi enemmistöpäätös, pitää odottaa joitain vuosia, ennen kuin liittyminen on vastikerahoituksella ja enemmistöpäätöksellä mahdollista, sanoo Isännöintiliiton lakimies Marina Furuhjelm.
Kaikkien asunto-osakkeen omistajien yksimielisellä suostumuksella päätös kaukojäähdytykseen liittymisestä voidaan kuitenkin tehdä, Furuhjelm sanoo.
Furuhjelm myöntää, että lainsäädäntö on vielä jäljessä kaukojäähdytyksen osalta.
– Nämähän koko ajan muuttuvat, että mitkä ovat tavanomaisia hankintoja, ja mitkä eivät. Kaukojäähdytys on vielä niin uusi juttu.
"Ilmastointi ei enää ylellisyyttä"
Muutenkin ilmastoinnin suosio on muutenkin kasvanut vasta aivan viime vuosina. Vartiaisen mukaan ilmastointia ei pidetä enää samanlaisena ylellisyytenä kuin ennen.
– Joskus vielä 1980-90-luvulla missään autoissa ei ollut ilmastointia. Nyt saa nähdä vaivaa, jos tahtoo löytää auton ilman ilmastointia. Ja nyt kun tällaisia intiaanikesiä on ollut, niin kyllä ihmiset kokevat, että ilmastointi on merkittävä osa asuinmukavuutta, Vartianen sanoo.