Lievät mielenterveydenhäiriöt vievät ihmisiä entistä useammin myös fysioterapiaan. Selkäkivun, niska-hartiajumien tai toistuvien migreenien juurisyyksi voikin paljastua fysioterapeutin vastaanotolla jokin mielenterveyden häiriö.
Mielenterveyspalveluiden kriisi ja lisääntynyt tarve psyykkisten ongelmien hoitoon näkyvät myös psykofyysisen fysioterapeutin vastaanotolla.
– Jos mieli ei tajua hidastaa, keho kyllä kertoo fyysisen vaivan kautta, että nyt on aika ottaa rauhallisemmin, huomauttaa ratkaisukeskeinen psykofyysinen fysioterapeutti Marko Luomansuu, Fysios Mehiläisestä.
– Moneen kertaan on tutkittu, että stressi ja kipu koetaan aivoissa samoissa paikoissa ja ne ruokkivat toinen toisiaan. Toisaalta, kun elämässä tapahtuu jotain kivaa, se lievittää kipua.
Lue myös: Niska ja hartiat jatkuvasti jumissa? Lääkäri paljastaa todennäköisen syyn, jota moni ei tiedä
Tutkimusten mukaan kolmasosa kipupotilaista kokee masentuneisuutta tai ahdistuneisuutta. 75 prosenttia masentuneista hakee apua vain fyysisiin vaivoihin.
– Se tarkoittaa, että väkisinkin fysioterapiaan tulee ihmisiä, joilla on mielenterveyshäiriöitä.
Luomansuun mukaan psykofyysisen fysioterapian puoleen kääntyvät etenkin miespuoliset asiakkaat, joille asioiden käsittely kehollisen liikkeen kautta on helpompaa kuin psykoterapeutin vastaanotolla puhuminen.
– Mahdollisuus asioiden käsittelyyn kehollisesti voi joillakin madaltaa kynnystä avun hakemiseen.
Lue myös: Miksi selkäkipu joskus pitkittyy? Nämä tekijät voivat vaikuttaa
Vääränlainen tyyny vai stressi?
Kehon kiputiloja ja jumeja voi harvoin yksinkertaistaa vain fysiikasta johtuviksi tai mielenterveysongelmista johtuviksi, sillä ihminen on kokonaisuus, johon vaikuttavat monet asiat.
Silti esimerkiksi toistuvien niska-hartiajumien, migreenien tai vaikkapa selkäkivun syytä voi kokeilla selvittää salapoliisin keinoin.
Luomansuu ottaa esimerkiksi niska-hartiaseudun jumit.
Hänen mukaansa oleellista on selvittää, liittyykö vaivaan toistuvuutta ja sitä kautta voi selvitä, mikä jumia aiheuttaa.
– Jos illalla nukkumaan mennessä niska-hartiaseutu ei ole ollut jumissa ja kipeä, mutta aamulla herätessä on, voidaan päätellä, että aiheuttaja on huono asento nukkuessa tai huono tyyny.
– Jos jumi ja kipu taas alkaa työpäivän aikana tai sen jälkeen, voidaan ajatella, että kyseessä on joko huono työergonomia tai työssä koettu stressi.
Lue myös: Pää- tai niskasärkyä, tinnitusta, huimausta? Testaa, kärsitkö hampaiden narskuttelusta eli bruksismista
Kun vagushermossa jää kaasu päälle, ei stressi pääse poistumaan kehosta
Stressi ja ahdistus voivat kehollistua niska-hartiaseudun ongelmiksi, sillä oleellisesti mielentilaan vaikuttava vagushermo hermottaa myös epäkäslihasta, joka on hartioiden kohottajalihas.
Vagushermot löytyvät ihmisen aivoista sekä oikealta että vasemmalta puolelta. Ne hermottavat käytännössä kaikkia sisäelimiä.
Lisäksi niillä on tärkeä tehtävä stressin, sydämen sykkeen ja verenpaineen säätelyssä sekä happipitoisuuksien ohjauksessa suolistossa.
– Vagushermossa on kolme eri tilaa, jotka ovat kaasu, jarru ja se, että sammuttaa moottorin kokonaan.
Lue myös: Tiesitkö? Yleistä sydänlääkettä käytetään myös ahdistuksen hoidossa – "Tähän tarkoitukseen hyvä ja harmiton lääke"
Mielenhallinnassa ja stressinsiedossa on kyse tahdosta riippumattoman hermoston kolmen eri puolen välisestä tasapainoilusta.
– Kun vagushermojen parasympaattinen sosiaalisen yhdistymisen haara on aktiivinen, on ihminen rento ja rauhallinen. Silloin syke ja verenpaine laskevat. Tätä voidaan ajatella tilana, jossa painetaan jarrua.
– Vagushermojen kaasu eli sympaattinen haara aktivoituu, kun ihminen kohtaa stressaavan tilanteen. Tällöin syke ja verenpaine nousevat, koska lihakset alkavat jännittymään ja ne tarvitsevat enemmän happea verenkierrosta toimiakseen. Ihminen on suoritustilassa.
Jos keho joutuu olemaan jatkuvassa suoritustilassa eli kaasu pohjassa, eikä pääse jarruttamaan, ei stressi pääse purkautumaan pois ja lihaksen rentoutumaan, vaan se jää kehoon – esimerkiksi niskajumiksi tai selkäkivuksi.
Masentuneisuus voi aktivoida vagushermon valekuolemahaaran
– Kun kaikki menee hyvin, toimivat vagushermot kuin moottori, välillä on kaasutettava ja välillä jarrutettava, mutta masentuneisuuden tilassa voi aktivoitua myös vagushermojen kolmas, posteriorinen haara, jota voidaan kutsua myös valekuoleman haaraksi, Luomansuu sanoo.
– Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa työtehtäviä on kasaantunut paljon ja yhtäkkiä ihminen kokee, ettei pysty tekemään niistä mitään ja lamaantuu, eli moottori sammuu kokonaan.
Luomansuu kertoo, että sama tila on nähtävissä luonnossa, kun kissa nappaa hiiren suuhunsa ja hiiri lamaantuu, koska se ei pysty painamaan kaasua ja pakenemaan pois tilanteesta.
Valekuoleman tila voi kehollistua ihmisellä esimerkiksi yleiseksi alivirittyneisyydeksi.
Lue myös: Masennus ja itsetuhoisuus eivät ole vain mielen sairauksia, yhteys myös aivojen fyysiseen toimintaan – tällainen on "aivoissa leimahtava hätätila"
Näitä psykofyysisen fysioterapian harjoituksia voit kokeilla avuksi itsenäisesti
Hyvä uutinen kehollistuneiden mielenterveyden häiriöiden hoidosta on se, että niitä voi myös hoitaa kehollisin keinoin.
– Eräässä norjalaisessa tutkimuksessa yhdeksän kuukauden ajan masennuksesta kärsineiden ihmisten otsan huoliryppyihin laitettiin botoxia ja kuukauden kuluttua yhdeksän kymmenestä tutkimukseen osallistuneesta oli parantunut masennuksesta.
– Botox esti masentuneita ihmisiä rypistämästä kulmiaan huolestuneina. Tietenkään botoxia ei voi käyttää hoitomuotona, koska ei kaikille voi laittaa myrkkyä otsaan jatkuvalla syötöllä, mutta tämä on hyvä esimerkki siitä, miten paljon keho vaikuttaa mieleen ja mieli kehoon.
Lue myös: Botoxilla ei täytetä vain ryppyjä – näihin vaivoihin saa apua botuliinista: "Tehokkain tunnettu hoito"
Sen sijaan psykofyysisessa fysioterapiassa hoidetaan kehollistuneita mielenongelmia muun muassa hengitysharjoituksilla, mielikuvaharjoituksilla ja kosketuksella.
Luomansuu vinkkaa muutamia harjoituksia, joita jokainen voi kokeilla itsenäisesti.
1. Pää ja ryhti pystyyn kävellessä– Kun ihminen on ahdistunut tai masentunut, alkaa hän usein kävellä katse maassa, hartiat lysyssä ja kädet liikkumattomina. Jos mieli kerran saa aikaan tällaista kehossamme, voi keho myös vaikuttaa suoraan mieleemme
– Kun kävelet, katso suoraan eteenpäin, ota ryhdikäs asento ja heiluta käsiäsi kävelyliikkeen mukana vartalosi sivuilla. Näin aivoissasi aktivoituvat samat alueet kuin silloin, kun oikeasti olet hyvällä tuulella ja kävelet ryhdikkäästi. 2. Teeskentele hymyHymyile, vaikka ei yhtään hymyilyttäisikään, sillä huulten vieminen hymyilyasentoon aktivoi aivoissa samoja alueita, jotka aktivoituvat silloin, kun ihminen oikeasti hymyilee.
– Jos ei muuten hymyilytä, katso kissa-, koira- tai vaikka apinavideoita. Tee jotain, mikä saa hymyn huulille, Luomansuu vinkkaa. 3. HengitäHengitä kuuden sekunnin ajan sisään ja kuuden sekunnin ajan ulos.
– Kun keskityt hengittämiseen, otat sisäänhengityksen aikaan normaalia enemmän happea. Kun normaalia suurempi määrä happea pääsee verenkiertoosi, laimentaa se stressihormonin tasoa veressä.
– Uloshengityksen aikana vagushermon parasympaattinen haara aktivoituu, mikä laskee sykettä. Sisäänhengityksellä aktivoituu sympaattinen hermosto ja syke nousee. Uloshengitys siis lisää rentoutumista. 4. Ole oman elämäsi toimitusjohtaja |
