Yöllisen kauhukohtauksen syy on tuntematon

– Yöllinen kauhukohtaus, joskus puhekielessä unikauhuhäiriö, on sekavan heräämisen tila unen ja valveen rajamailla. Käytännössä ihminen, joka on ollut hetkeä ennen syvässä unessa ja on siinä osittain edelleen, havahtuu kauhuissaan huutamaan. Hän saattaa hypätä istumaan tai jopa pois sängystä ja näyttää olevan äärimmäisen peloissaan ilman, että ympäristössä oikeasti on mitään pelättävää. Itse asiassa henkilö ei vaikuta edes näkevän ympäristöään, vaan silmät niin sanotusti seisovat päässä, tutkijatohtori Katja Valli kertoo.

Jos kauhukohtauksen saanutta yrittää koskettamalla rauhoitella, kohtaus usein pahenee.

– Ihminen saattaa alkaa lyödä, potkia ja huitoa. Kohtaus kestää tavallisesti muutamia minuutteja, minkä jälkeen henkilö yleensä käy makuulle ja nukahtaa uudelleen. Henkilöä on mahdotonta saada täysin hereille.

– Kohtauksen saanut ei itse yleensä muista siitä seuraavana aamuna mitään. Kokemuksena yöllinen kauhukohtaus siis eroaa painajaisista, joiden sisältö tavallisesti muistetaan tarkasti. Joskus ihminen saattaa herätä heti kohtauksen jälkeen ja olla hämmentynyt tai jopa sekava.

Syy tuntematon

Valli kertoo, että kauhukohtaukset ovat tyypillisimpiä noin 2–6-vuotiailla lapsilla.

– Jopa 15 prosenttia lapsista kokee sellaisen joskus. Joillakin kohtaukset voivat olla lähes jokaöisiä, ja muutamilla ne saattavat jatkua aikuisikään asti. Aikuisena kohtauksia tosin ilmenee harvemmin.

Sitä, mistä kauhukohtaus johtuu, ei tiedetä.

– Jonkinlainen epätäydellinen havahtuminen syvästä unesta siinä tapahtuu, Valli sanoo.

Kohtaus itsessään ei ole vaarallinen.

– Toki kiihtynyt ihminen, joka ei ole tietoinen ympäristöstään, saattaa lyödessään ja potkiessaan sekä sängystä pois pyrkiessään loukata itsensä.

Univaje voi pahentaa

Miten kauhukohtauksen saanutta voi auttaa?

– Jos lapsi herättää vanhempansa yöllä kiljuen ja näyttäen kauhistuneelta, luonnollinen reaktio on kaapata hänet syliin rauhoiteltavaksi. Kauhukohtauksen saanut saattaa kuitenkin vain provosoitua tästä ja alkaa potkia, sylkeä, kirkua ja lyödä entistä pahemmin. Vanhemman kannattaa vain joko antaa lapsen olla tai puhella rauhoittavasti.

Koska väsyneisyys ja univaje saattavat provosoida kohtauksia, niitä voi koettaa ehkäistä huolehtimalla riittävästä unesta.

– Aikuisillakin univaje tai stressi saattavat provosoida kohtausta. Kannattaa siis noudattaa terveellisiä elämäntapoja, Valli sanoo.

Kuva: Colourbox