Tuoreen tutkimuksen perusteella löhöilyn ja istumisen haittoja voi vähentää jaloittelemalla silloin tällöin. Pitkä paikoillaanolo kuitenkin vahingoittaa terveyttä liikuntaharrastuksista huolimatta. Tulokset vahvistavat viime vuosina kertynyttä näyttöä fyysisen passiivisuuden terveysriskeistä.
Circulation-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 12 000 iältään 18–74-vuotiaan yhdysvaltalaisen terveystietoihin. Osallistujille tehtiin kattavat terveystarkastukset, minkä jälkeen he kantoivat vyötäröllään aktiivisuusmittaria viikon ajan.
Tulosten mukaan fyysisesti passiivisimpien osallistujien glukoosi- ja insuliiniaineenvaihdunta olivat selvästi heikommalla tolalla kuin aktiivisempien osallistujien.
Yhteys havaittiin myös analyysissa, jossa tarkasteltiin fyysisesti passiivisten hetkien kestoa. Pitkät makoilut tai istumiset olivat selkeämmin yhteydessä terveysriskeihin kuin lyhyet pätkät. Yhteydet havaittiin riippumatta siitä, miten paljon osallistujat harrastivat liikuntaa.
Havainnot osoittavat terveysriskien kertyvän sitä todennäköisemmin, mitä suuremman osan päivästä ihminen istuu, makoilee tai on muuten fyysisesti passiivinen – mutta myös sillä on merkitystä, millaisissa pätkissä niitä tekee.
Aiemmissa tutkimuksissa fyysinen passiivisuus on liitetty muun muassa sydäntautiriskiin sekä suurempaan kuolleisuuteen. Istumisen vähentäminen ja pätkiminen on puolestaan liitetty terveysriskien pienentymiseen.
Makoilun ja istumisen pilkkominen jaloittelulla voi olla kätevä keino parantaa terveyttä varsinkin potilailla, joille varsinaiset liikuntaharrastukset ovat hankalia.
Copyright Duodecim 2017. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.