Karppaus meni jo – nämä ovat kuumimmat ruokavaliotrendit nyt!

Luomu ja karppaus ovat jo so-last-season, ja niiden sijasta suositaan gluteenittomuutta ja lisäaineettomuutta. Luomun ja karppauksen suosio lähti laskusuuntaan jo viime vuonna. Niiden tilalle tulivat ruokavaliotrendien mekasta San Franciscosta lisäaineettomuus ja gluteenittomuus.

– Meillä Suomessa ruokavaliotrendejä seuraavat etenkin keski-ikäiset naiset, urheilijat sekä ihmiset, jotka etsivät ruokavaliosta apua johonkin elimistönsä ongelmaan, kertoo superruoka-asiantuntija Jaakko Halmetoja CocoVilta.

Kun ruokavaliotrendejä kaivelee vähän syvemmältä, huomaa, että erot niiden välillä eivät ole suurensuuria. Esimerkiksi lisäaineettomuuden, gluteenittomuuden ja luomun taustalla on halu palata mahdollisimman luonnonmukaisen, alkuperäisen ja aidon ruoan pariin.

– Sama trendi on näkyvissä myös muun muassa vaatemateriaaleissa ja kosmetiikassa: ihmiset haluavat puhdasta ja aitoa tavaraa.

Eikö vilja olekaan luonnollista?

Gluteenittomuus tarkoittaa käytännössä sitä, että ruokavaliosta jätetään pois Suomessa perinteiset viljat eli vehnä, ruis, kaura ja ohra. Mutta eikö pellolla vapaana rehottanut vilja nimenomaan ole aitoa ja alkuperäistä ruokaa?

– Suurin osa länsimaisesta ruokavaliosta sisältää vehnää ja muita pitkälle jalostettuja viljoja. Viljakasveja on jalostettu, jotta niiden leivontaominaisuudet paranisivat. Ihmisen genetiikka ei kuitenkaan pysy tässä mukana, vaan seurauksena on ollut allergioita, yliherkkyyttä ja tukkoista oloa elimistöön, Halmetoja selvittää.

Jalostettujen viljojen sijasta gluteenitonta ruokavaliota noudattavat syövät esimerkiksi riisiä, hirssiä, tattaria ja quinoaa, jotka toimivat ruoanlaitossa viljojen tapaan. Halmetoja muistuttaa, että jos ruokavaliosta karsitaan kotimaisia viljoja, kokonaisenergiansaantia voi varmistella lisäämällä ruokavalioon hyvälaatuisia rasvoja. Esimerkiksi kylmäpuristetusta oliiviöljystä ja kookosöljystä saa hyvin energiaa.

– Lähiruoan suosiminenkin jatkuu edelleen. Gluteenittomuudessa kotimaisuudella ei kuitenkaan ole merkitystä, vaan sen sijasta etsitään ravinteikasta ja alkuperäistä ruokaa.

Lisäaineet haitaksi vai ei?

Lisäaineeton ruokavaliotrendi ei kaipaa kovinkaan paljon selityksiä: lautaselle halutaan ruokaa, johon on käytetty mahdollisimman vähän tai ei lainkaan ylimääräisiä aineita. Pannassa ovat elintarvikkeisiin lisättyjen E-koodien ja aspartaamien lisäksi myös kasvien viljely- ja kasvuvaiheessa käytetyt aineet.

– Lisäaineettomuuden eduista on hyvin vähän tieteellistä näyttöä, joskin joidenkin tutkimusten mukaan useat lisäaineet yhdessä lisäävät lasten tarkkaavaisuushäiriöitä. Lisäaineiden välttäminen perustuu usein ihmisten omaan kokemukseen: jos esimerkiksi natriumglutamaatti aiheuttaa päänsärkyä tai jopa migreeniä, sitä pyritään välttämään.

Suomalaiset suhtautuvat lisäaineisiin karkeasti jaettuna kahdella eri tavalla. Toiset välttelevät niitä, koska eivät näe mitään järkeä siinä, että heidän elimistössään olisi ylimääräisiä aineita. Toiset puolestaan syövät kaikkea niin kauan, kun lisäaineiden haitoista ei ole tieteellistä näyttöä.

– Allergiat tai yliherkkyys ovat tietenkin hyviä syitä tarkistaa ruokavaliota. Mutta siihen kannattaa kiinnittää huomiota myös silloin, jos jatkuvasti väsyttää tai on suolisto-ongelmia, atooppista ihottumaa tai psoriasista, Halmetoja suosittelee.

Lähde: Deski

(MTV3)