Kansanedustaja: TE-palveluiden uudistus pitäisi keskeyttää

Uudistuksessa työnhakijat muun muassa jaettiin kolmeen palvelulinjastoon ja sähköisten järjestelmien käyttöä on lisätty. Samalla myös TE-toimistojen määrää on karsittu kovalla kädellä.

Arvostelijoiden mielestä palvelulinjastoihin perustuva järjestelmä ei huomioi tarpeeksi työnhakijoiden yksilöllisiä tarpeita, ja tämän seurauksena TE-toimistot ovat ajautuneet jopa kriisitilaan.

– Palvelu-uudistusta perusteltiin nimenomaan palveluiden parantamisella, mutta on käynyt nimenomaan päin vastoin, että palveluiden laatu on suorastaan romahtanut, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) moittii.

"Tervetuloa vuoden kuluttua uudelleen"

Työelämän tutkija Anu Suoranta kutsui asian tiimoilta hiljattain koolle kriisikokouksen, jossa oli läsnä muun muassa ammattijärjestöjen, yliopistojen ja TE-toimistojen väkeä.

Suorannalla on työn hakemisesta myös henkilökohtaista kokemusta.

– Käytännössä uudistus näkyy niin, että kun sinne tiskille menee, siellä sanotaan mahdollisesti, että tervetuloa vuoden kuluttua uudelleen, ja ole hyvä, käytä sähköisiä palveluja.

TE-palvelu-uudistuksen mukaan ensimmäisen linjan asiakkaana on työnhakija, jonka ammattitaito ja osaaminen tarjoavat edellytykset sijoittua suoraan avoimille työmarkkinoille.

Toiselle linjalle taas ohjataan ne työnhakijat, joiden työllistyminen edellyttää ammatillisen osaamisen lisäämistä ja muuta tukea.

Kolmannen linjan asiakkaana on työnhakija, joka tarvitsee keskimääräistä enemmän yksilöllistä tukea ja moniammatillista palvelua työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille.

Suorannan mukaan ihmisten lajittelu palvelulinjastoihin kuuluu menneeseen maailmaan, ja nyt tarvittaisiin kipeästä juuri työnhakijoiden erilaiset tilanteet huomioivia yksilöllisiä palveluja.

Esimerkiksi akateemisten työttömyys on lisääntynyt varsinkin Helsingissä viime aikoina hurjaa vauhtia, ja Suorannan mukaan TE-toimistojen uudistus on yksi selittävä tekijä ilmiön taustalla.

– Ihmiset kaipaisivat muuttuneilla työmarkkinoilla nimenomaan yksilöllistä ja räätälöityä palvelua ja ammattitaitoista työhallinnon henkilökuntaa. Ja sitä kyllä löytyy, mutta he eivät tällä hetkellä saa käyttää ammattitaitoaan, Suoranta sanoo.

Sekä Suorannan että Alanko-Kahiluodon mukaan myös esimerkiksi nuoret ja maahanmuuttajat kärsivät uudistuksessa.

– Itse asiassa monet sanovat, että se miksi nuorten yhteiskuntatakuu ei toimi, johtuu siitä, että tässä linjastouudistuksessa on menty täysin metsään, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Uudistus sairastutti työntekijät

Myös TE-toimistojen työntekijät ovat olleet uudistuksesta järkyttyneitä. Psykologi Raimo Lahti Uudenmaan TE-toimistosta sanoo, että työntekijöiden sairastelu on viime aikoina lisääntynyt merkittävästi.

– Jopa sata prosenttia on työterveyspalveluiden käyttö lisääntynyt, ja olen ymmärtänyt sillä tavalla, että aika suurena tekijänä on se lisästressi, joka tästä palvelu-uudistuksesta on virkailijoille aiheutunut.

Lahti ihmettelee myös sitä, että uudistuksen myötä TE-toimistoja halutaan muokata yhä enemmän avokonttoreiksi. Hänen mukaansa avoin tila ei sovellu luottamuksellisiin keskusteluihin.

– Jotta esimerkiksi me psykologit voisimme antaa kunnon palvelua, täytyy mennä aika syviin henkilökohtaisiin asioihin. Ja niitä ei todellakaan tällaisissa avotiloissa tai akvaarioissa pidä selvitellä. Jos valtaosa tästä henkilökohtaisesta asiakastyöstä tapahtuisi siinä julkisessa tilassa, silloin sekä työnhakijoiden että virkailijoiden yksityisyydensuoja vaarantuu pahasti, Lahti sanoo.

Alanko-Kahiluodon mukaan koko hanke pitäisi nyt viheltää poikki.

– Työministerin pitäisi ehdottomasti keskeyttää tämä uudistus, ja ehdottomasti pitäisi palauttaa ne työttömien palvelut, jotka aikaisemmin oli saatavilla työ- ja elinkeinotoimistoissa.

Ihalainen: TE-toimistojen uudistusta ei missään tapauksessa keskeytetä