Ihminen tekee tuoreen tutkimuksen mukaan itselleen karhunpalveluksen pomppimalla päämäärättömästi somevideosta toiseen karkottaakseen tylsiä hetkiä.
Yhteen videoon keskittymisen sijaan videosta toiseen loikkiminen tuntuu monesta hauskalta tavalta viettää aikaa ja täyttää tylsiä hetkiä.
Tutkijat ovat kuitenkin havainneet, että tällainen toiminta, tai saman videon kelaaminen eteen- ja taaksepäin, saa ihmiset itse asiassa tylsistymään enemmän kuin jos he keskittyisivät yhteen videoon hetken ihan rauhassa.
Uuden kanadalaistutkimuksen pääkirjoittaja, University of Toronto Scarboroughin tohtori Katy Tam kertoo brittilehti The Guardianin mukaan tylsistymisen liittyvän läheisesti tarkkaavaisuuteen.
Hänen mukaansa tylsistyminen iskee, jos emme ole sitoutuneita katsomaamme sisältöön.
– Kun ihmiset jatkavat videoiden vaihtamista ja etsivät aina vain jotain kiinnostavampaa, he sitoutuvat katsomaansa yhä vähemmän. Tämä voi johtaa tylsyyden tunteen lisääntymiseen.
Tulokset näyttävät vahvistavan aiempien tutkimusten tuloksia. Niiden mukaan tylsyyden lievittämisen tarve saa ihmiset ahmimaan esimerkiksi sosiaalista mediaa tai roikkumaan älypuhelimellaan, kun tämä näyttää vain pahentavan tilannetta.
Lue myös: Neurologi kertoo pelottavimman asian, jota näkee ihmisten tekevän aivoilleen
Tutkimuksessa tunnistettiin aine, joka saa valitsemaan kuntosalin herkkujen sijaan
Katsoako yhtä pitkää vai viittä lyhyttä?
Katy Tamin ryhmä toteutti seitsemän koetta, joihin osallistui yhteensä yli 1 200 ihmistä.
Ensimmäisessä 140 osallistujaa käsittäneessä tutkimuksessa kävi ilmi, että ihmiset pyrkivät loikkimaan videosta toiseen ja vaihtamaan katsomaansa klippiä sitä enemmän mitä tylsempinä he videoita pitivät.
Toisessa, 231 osallistujaa käsittäneessä verkkokyselyssä, kävi ilmi, että ihmiset ajattelivat katselun olevan vähemmän ikävystyttävää, jos heillä olisi mahdollisuus kelata video nopeasti läpi tai vaihtaa klippi tarvittaessa toiseen.
Myöhemmät kokeet kuitenkin osoittavat, että näin ei ole.
166 opiskelijan ryhmästä saadut tiedot viittasivat siihen, että osallistujat olivat todellisuudessa tylsistyneempiä saadessaan hypätä videon sisällä joko eteen- tai taaksepäin kuin silloin, kun he eivät voineet hypätä.
159 opiskelijan ryhmästä saadut tulokset taas osoittivat koekaniinien olevan pitkästyneempiä, kun heille annettiin kokoelma viiden minuutin pituisia videoita, joiden välillä he saivat vaihdella, verrattuna tilanteeseen, jossa he joutuivat keskittymään vain yhteen 10 minuutin pituiseen videoon.
Tutkijat tekivät saman havainnon, kun jälkimmäinen koe toistettiin 174 opiskelijalla, jotka saivat valita omat videonsa YouTubesta. Vaikutus oli tässä tapauksessa kuitenkin pienempi.
Lue myös: "Sammuta aivot" tällä helpolla kikalla – voi helpottaa ahdistusta ja auttaa nukahtamaan
Jos luppoaikaa on 30 sekuntia, käsi hakeutuu jo räpläämään puhelinta – tämän se tekee aivoille: "Lopulta ei ole enää..."
Tulokset osin ristiriitaisia
Ihan yksiselitteisiä tulokset eivät olleet.
Kun tutkijat tarkastelivat vielä 175:n aiempaa laajempaan ikäryhmään kuuluvan osallistujan tuloksia, he eivät havainneetkaan eroa raportoidussa tylsistymisessä, kun osallistujille annettiin viiden minuutin videot, joiden välillä he saattoivat vaihdella, tai yksi 10 minuutin video katsottavaksi.
Lisäksi toisin kuin aiemmissa kokeissa, järjestys jossa osallistujat suorittivat katselutehtävät, vaikutti heidän ilmoittamaansa kyllästymiseen.
Tamin mukaan yksi selitys eroille voivat olla demografiset tekijät, sillä myöhemmissä kokeissa osallistujien ikähaarukka oli laajempi ja keski-ikä korkeampi kuin aiemmissa kokeissa.
– Eri-ikäisillä ihmisillä voivat olla erilaiset tavat katsoa videoita ja vaihtaa kanavaa. Se, miten ihmiset kuluttavat videoita ja miten tämä vaikuttaa tylsistymiseen, saattaa siis vaihdella iän ja digitaalisen median tottumusten mukaan. Tämän selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimuksia, hän toteaa The Guardianin mukaan.
Tam kehottaa ihmisiä joka tapauksessa miettimään videoita katsoessaan kaksi kertaa ennen pikakelaus- tai ohituspainikkeiden napauttamista ja etsimään keinoja videoihin keskittymiseen.
– Aivan kuten maksamme elokuvateatterissa elämyksellisestä kokemuksesta, nautinto voi tulla videoitakin katsoessa usein siitä, että uppoudumme videoihin sen sijaan, että pyyhällämme niiden läpi.