MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa torstaina 5. lokakuuta 2023.
AFP / Lehtikuva MTV Uutiset seuraa Ukrainan tapahtumia hetki hetkeltä.
Löydät tuoreimmat uutiset uutispalvelustamme sekä MTV Katsomosta joka päivä.
Ukrainan sodan uhreja voi auttaa monin tavoin. Tästä artikkelista löydät ajantasaista tietoa auttamisesta.
Ukrainan tilanne aiheuttaa monenlaisia tunteita. Tästä artikkelista löydät tietoja siihen, miten hakea apua itselle tai läheisellesi.
|
23.55 Pekka Toveri: Ukraina saanut puolustuslinjaan pienen aukon
MTV Uutiset Livessä Ukrainan neljä kuukautta kestänyttä vastahyökkäystä analysoinut kokoomuksen kansanedustaja ja puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri toteaa, ettei vastahyökkäys ole edennyt lännen toivomalla tavalla.
– Eteneminen on ollut hyvin hidasta, Ukrainan joukot ovat päässeet parhaimmillaan vain toistakymmentä kilometriä eteenpäin.
Toveri ei kuitenkaan kutsuisi vastahyökkäystä epäonnistuneeksi – vielä.
– He ovat päässeet ensimmäiseen puolustuslinjaan kiinni ja saaneet siihen pienen aukon, mikä on kuluttanut mittavasti Venäjän voimaa ja pakottanut Venäjän reagoimaan.
Lue lisää: Onko Ukrainan vastahyökkäys epäonnistunut, Pekka Toveri? "Venäjä on oppinut virheistään"
22.01: Putinin mukaan Wagner-pomo Prigozhinin koneen kyydissä olleista vainajista löytyi käsikranaatin palasia
Venäjän presidentti Vladimir Putin väittää, että edesmenneen Wagner-pomon Jevgeni Prigozhinin lentokoneen kyydissä olleista vainajista on löydetty räjähdejäämiä.
Putin kertoo Venäjän tutkintaviranomaisten löytäneen lentokoneen kyydissä alas syöksyneistä vainajista käsikranaattien palasia. Venäjän presidentti vakuutti, ettei lentokoneen syöksymiseen maahan vaikuttanut mikään ulkoinen tekijä. Putin kertoi lisäksi tutkinnan olevan edelleen kesken.
Länsimaissa uskotaan laajalti, että Putin oli vastuussa lentokoneen putoamisesta, koska Prigozhinin järjesti kesällä Wagner joukkojensa kanssa kapinan. Kreml on kiistänyt osallisuutensa palkkasoturijohtajan kuolemaan. (CNN)
20.59: Biden myönsi olevansa huolissaan Yhdysvaltojen Ukraina-avun tulevaisuudesta
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on huolissaan republikaanien sisäisten kiistojen vaikutuksesta Ukrainalle myönnettävään apuun.
Bidenin mukaan republikaanien tulisi sopia sisäiset riitansa ja tukea kriittisen tärkeää apua Ukrainalle.
Republikaanipuolueen sisäiset kiistat johtivat tiistaina edustajainhuoneen puhemiehen Kevin McCarthyn syrjäyttämiseen tehtävästään tiukassa äänestyksessä. McCarthyn seuraajaksi on ehdolla edustajia, joista osa vastustaa Ukrainalle myönnettävää rahoitusta.
– Kyllä se huolestuttaa minua, vastasi Valkoisessa talossa toimittajille keskiviikkona puhunut Biden kysymykseen McCarthyn erottamisen vaikutuksesta Ukraina-apuun.
Hänestä enemmistö edustajainhuoneen ja senaatin jäsenistä molemmista puolueista haluaa jatkaa Ukrainan tukemista.
Biden myös vihjasi, että tarvittaessa rahoitus voitaisiin varmistaa ilman kongressin hyväksyntää.
20.57: Ukraina otti aikalisän viljantuontikiellosta nostamassaan kanteessaan
Ukraina kertoo laittaneensa toistaiseksi jäähylle kanteen, jonka se nosti Puolaa, Unkaria ja Slovakiaa vastaan kiistassa viljantuontikiellosta.
Ukrainan kauppaedustajan Taras Katshkan mukaan kiistan ukrainalaisviljasta uskotaan ratkeavan tulevien viikkojen ja kuukausien aikana. Katshkan mukaan Ukraina tavoittelee asiassa käytännön ratkaisua ja on siksi laittanut Maailman kauppajärjestö WTO:ssa nostamansa kanteen jäähylle.
Ukraina nosti kanteen Puolan, Unkarin ja Slovakian päätettyä jatkaa ukrainalaisia maataloustuotteita koskevaa kieltoaan EU:n vastustuksesta huolimatta.
16.51: Zelenskyi lähes 50 kuollut Venäjän iskussa ruokakauppaan
Ainakin 48 ihmistä on kuollut Venäjän tekemässä iskussa Itä-Ukrainaan, sanoo Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sosiaalisessa mediassa. Zelenskyin mukaan isku kohdistui ruokakauppaan Harkovan alueella.
Hänen mukaansa Venäjän isku oli julma rikos ja tahallinen terrori-isku.
Lue lisää: Järkyttävä isku sodan suurimpia – ainakin 50 ihmistä kuollut Venäjän iskettyä ruokakauppaan Itä-Ukrainassa
16.50: Ukrainan mukaan maassa on kateissa yli 26 000 ihmistä
Ukrainan mukaan yli 26 000 ihmistä on joutunut kateisiin sen jälkeen, kun Venäjä viime vuonna aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan.
Kateissa olevista noin 11 000 on siviilejä ja 15 000 sotilashenkilöstöä, kertoi varasisäministeri Leonid Tymtshenko televisiossa.
Sisäministeriön edustajan mukaan luku sisältää vain ihmiset, joiden tiedot on virallisesti vahvistettu, ja määrä voi nousta. Kateissa olevien ihmisten virallista määrää on vaikeaa arvioida, sillä noin viidesosa Ukrainasta on Venäjän miehityksen alla, eikä kumpikaan osapuoli julkaise säännöllisesti tietoa sotilasuhreista.
12.34: Suomalaisdiplomaatti MTV:lle: Putin käyttää Ukrainassa jo ydinasetta
Venäjän kannalta ydinaseilla uhkailu on rationaalista toimintaa, arvioi suomalaisdiplomaatti.
Eläköityneen diplomaatin Pasi Patokallion mukaan presidentti Vladimir Putinin johtama Venäjä käyttää "nytkin ydinasetta Ukrainassa". Asevalvonnan asiantuntija Patokallio on ollut Suomen suurlähettiläs Israelissa, Kanadassa ja Australiassa.
– Venäjä käyttää sitä uhkailemiseen. Presidentti Putin ja mitä muita höyrypäitä sieltä löytyykään, ovat uhkailleen ydinaseen käytöllä Ukrainassa ja länttäkin vastaan. Siinä mielessä ydinaseita on käytetty, Patokallio sanoi Huomenta Suomessa torstaina.
Putin nosti ydinaseet esille ensimmäistä kertaa suurhyökkäyksen aikana heti, kun alkoi näyttää selvältä, ettei paraatimarssi Kiovaan onnistu. Tuolloin Putin näyttävästi kertoi määränneensä ydinasejoukot korkeaan valmiustilaan.
Sittemminkin Venäjä on käyttänyt ydinasekorttia taajaan ja se on myös toiminut, Patokallio arvioi.
– Uhkailu on ollut tehokasta, koska se on selvästi hidastanut lännen tukea Ukrainalle eskalaation pelon vuoksi, hän arvioi.
– Ukrainan tapauksessa eskalaation pelko on tyhmyyden alku, koska ei ole mitenkään todennäköistä tai Venäjän intressissä käyttää ydinaseita Ukrainassa.
Lue lisää: Suomalaisdiplomaatti MTV:lle: Putin käyttää Ukrainassa jo ydinasetta
2:05
12.01: Separatistijohtaja: Venäjä perustaa Mustallemerelle uuden laivastotukikohdan
Venäjä aikoo perustaa uuden laivastotukikohdan Mustanmeren rannalle Abhasiaan, kertoo alueen separatistijohtaja Aslan Bzhania venäläiselle Izvestija-lehdelle. Hänen mukaansa tukikohtaa koskeva sopimus on jo allekirjoitettu Venäjän kanssa.
Venäjän anastamalla Krimillä Sevastopolissa sijaitseva venäläislaivaston päätukikohta on joutunut viime aikoina useiden Ukrainan iskujen kohteeksi.
Abhasia julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi vuonna 1992, ja Venäjä tunnusti alueen itsenäisyyden vuonna 2008 Georgiaa vastaan käymänsä sodan jälkeen. Georgian mukaan Abhasia on osa Georgiaa.
Lue myös: Luikkiiko Putinin Krimin laivasto karkuun? ISW: Satelliittikuvat paljastavat joukkopaon
11.31: Ukraina: Venäjä menetti päivässä 580 sotilasta, liki 40 panssaria ja 31 tykkiä
Ukraina väittää Venäjän menettäneen arviolta 580 sotilasta viimeisen vuorokauden aikana.
Venäjän päiväkohtaisiksi kalustotappioiksi Ukraina listaa muun muassa 12 taistelupanssarivaunua, 26 panssariajoneuvoa ja 31 tykkiä.
Lukuja ei ole vahvistettu, eikä Venäjä ole juuri tappioitaan kommentoinut. Myös Ukraina julkaisee tietoja omista menetyksistään harvakseltaan.
Sotilasasiantuntijoiden, ajatushautomoiden ja länsiarvioiden laskelmat Venäjän kärsimistä miehistötappioista ovat pitkin sotaa olleet pääosin samansuuntaisia kuin Ukrainan luvut.
Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen täältä.
11.04: Presidentti Zelenskyi osallistuu Eurooppa-kokoukseen Espanjassa
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on saapunut Espanjaan osallistuakseen Granadassa tänään pidettävään Euroopan poliittisen yhteisön kokoukseen.
Zelenskyi kertoo viestipalvelu X:ssä haluavansa työskennellä Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin vahvistamiseksi. Erityisesti Ukraina haluaa kiinnittää huomiota Mustanmeren alueeseen, Zelenskyi sanoo.
Ranskan aloitteesta perustetun poliittisen yhteisön kokoukseen on kutsuttu EU:n 27 jäsenmaan johtajien lisäksi edustajat myös 20 muusta maasta. Huomenna Granadassa pidetään vielä EU:n epävirallinen huippukokous.
(STT)
7.50: Luikkiiko Putinin Krimin laivasto karkuun? ISW: Satelliittikuvat paljastavat joukkopaon
Venäjä on äskettäin siirtänyt useita Mustanmeren laivaston aluksia miehittämänsä Ukrainan Krimin niemimaan Sevastopolin satamasta Novorossijskiin, joka sijaitsee Venäjän Mustanmeren rannikolla Krimistä itään.
Lokakuun 1. ja 3. päivinä julkaistujen satelliittikuvien perusteella Venäjä on siirtänyt ainakin kymmenen alusta pois Sevastopolista.
Siirroista kertovan yhdysvaltalaisen ajatushautomo Institute for the Study of Warin mukaan syynä operaatiolle on todennäköisesti se, että Venäjä haluaa suojella aluksiaan Ukrainan hyökkäyksiltä.
Satelliittikuvien perusteella Venäjä on siirtänyt Sevastopolista äskettäin kaksi fregattia, kolme sukellusvenettä, viisi maihinnousualusta ja useita pienempiä ohjusveneitä, luettelee ISW.
Lue lisää: Luikkiiko Putinin Krimin laivasto karkuun? ISW: Satelliittikuvat paljastavat joukkopaon
6.25: ISW: Syksy ja talvi hidastavat, mutta eivät pysäytä Ukrainan vastahyökkäystä
Yhdysvaltain mukaan Ukrainalla on jäljellä 6–8 hyväsäistä viikkoa.
Syksyn ja talven tullessaan tuomat sotimisen kannalta vaikeammat sääolosuhteet hidastavat, mutta eivät pysäytä Ukrainan vastahyökkäystä, arvioi yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).
ISW:n mukaan kovia sateita on syksyllä yleensä Ukrainassa vähemmän kuin keväällä. Täten myöskään maasto ei välttämättä muutu aivan niin pahasti mutaiseksi syksyllä kuin keväällä. Talven myötä uudelleen kovettuva maa taas helpottaa liikkumista ja täten myös hyökkäämistä, ISW katsoo.
Tiistaina Valkoisen talon tiedottaja John Kirby totesi, että vastahyökkäyksen kannalta hyvää säätä on jäljellä 6–8 viikkoa. Sen jälkeen vaikeutuvat sääolosuhteet hankaloittavat taisteluita sekä Ukrainan että Venäjän kannalta, Kirby lisäsi.
Ukraina on väittänyt, että se aikoo jatkaa vastahyökkäystä pitkälle loppuvuoteen 2023. Mitään tarkkaa loppumispäivämäärää Ukraina ei tokikaan ole antanut.
– Taistelut jatkuivat syksyllä 2022, talvella 2022–2023 ja keväällä 2023, ISW huomauttaa.
Lue lisää: Ukrainan miinanraivaaja: "Lumi on huono, tuore lumi helvetti"
Keskiviikko 4. lokakuuta
16.33: Venäjä: Ukraina teki yöllä lennokki-iskun Länsi-Venäjälle
Ukraina on tehnyt yöllä lennokki-iskun Länsi-Venäjälle Belgorodin alueelle ja osunut S-400-ilmatorjuntakompleksiin ja sen tutkaan. Asiasta kertoi Ukrainan turvallisuuspalvelun lähde Reutersille tänään.
Venäjän puolustusministeriö kertoi aiemmin tänään pudottaneensa yöllä 31 Kiovan laukaisemaa lennokkia Belgorodin, Brjanskin ja Kurskin alueiden yllä, mutta ei ilmoittanut uhreista tai vahingoista.
Tapauksia ei voitu varmistaa riippumattomasti.
Ukrainan turvallisuuspalvelun lähde viittasi venäläisten verkossa julkaisemiin videoihin, joissa sen mukaan näkyi 20 räjähdystä ilmapuolustusjärjestelmän ja sen tutkan sijaintipaikalla lähellä Belgorodin kaupunkia.
Ukraina on yrittänyt viime kuukausina tehostaa hyökkäyksiään Venäjän ilmapuolustusta vastaan.
Lähteen mukaan kyseessä oli toinen kerta, kun SBU iski Triumf-ilmatorjuntajärjestelmään 14. syyskuuta jälkeen.
Tuorein isku, jota Venäjä ei myöskään vahvistanut, kohdistui Venäjän miehittämän Krimin niemimaan länsiosaan.
16.26: Zelenskyi Italiassa: Ukraina tekee kaikkensa voittaakseen sotansa
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan maa tekee kaikkensa voittaakseen sodan Venäjää vastaan. Zelenskyi totesi tänään italialaismediassa UIkrainan pyrkivän selviytymään talvesta menettämättä aloitetta taistelukentällä.
– Väsymystä on, mutta teemme kaikkemme voittaaksemme vihollisemme. Vastahyökkäyksemme jatkuu, vaikka hitaasti. Teemme kaikkemme torjuaksemme vihollisen, hän sanoi Italian yleisradioyhtiölle SkyTg24:lle uutistoimisto Reutersin mukaan.
Hän kiitti Yhdysvaltojen tukea "näinä hyvin vaikeina aikoina". Hän sanoi olevansa vakuuttunut myös siitä, että näin on myös tulevaisuudessa.
10.03: Venäjä ampui itse alas Putinin huippuhävittäjän – Brittitiedustelu: Tästä syystä pudotuspaikka on merkittävä
Venäjän ilmapuolustus "hyvin todennäköisesti" ampui alas oman Su-35S -monitoimihävittäjänsä Etelä-Ukrainassa 28. syyskuuta, kirjoittaa Britannian puolustusministeriö julkisessa tiedustelupäivityksessään.
Sekä venäläis- että ukrainalaislähteet ovat aiemmin raportoineet tapauksesta. Syyskuun lopulla yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) puolestaan totesi, ettei sotakoneen alusampuminen ole "shokki".
– Näin siksi, että sekä Ukraina että Venäjä käyttävät Neuvostoliiton aikaisia hävittäjiä, mikä tekee väärin tunnistamisista ja niistä seuraavista vahingoista todennäköisempiä, ISW kirjoittaa.
– Tapaus ei välttämättä ole merkki systemaattisesta ongelmasta Venäjän ilmapuolustuksessa, ajatushautomo jatkaa.