Influenssaepidemia on alkamassa, mutta vielä ehtii suojautua – näissä paikoissa tartuntoja on todettu eniten

Joissakin sairaanhoitopiireissä todettujen tautitapausten määrä ylittää jo epidemian määritelmän, mutta valtakunnallisesti ollaan vasta epidemian rajoilla.

THL:n tartuntarekisteriin on ilmoitettu sekä A- että B-viruksia. Tapauksia on kaikkialta maasta ja niitä on todettu kaikenikäisillä.

– Osassa sairaanhoitopiireistä koetaan, että viime (influenssa)kauden vastaavaan aikaan verrattuna tapauksia on nyt enemmän, mutta viime kausi olikin poikkeuksellisen lievä. Se alkoi selkeästi myöhemmin, vasta viikolla neljä. Uskoisin, että kun alkuviikolla kaikki tiedot päivittyvät, influenssa-aktiivisuus luultavasti ylittää epidemiakynnyksen rajan. Nyt ollaan sellaisessa välivaiheessa, kertoo erityisasiantuntija Niina Ikonen THL:stä.

Influenssan kaltaisia tautitapauksia oli viime viikon loppuun mennessä todettu eniten Pohjois-Karjalassa, missä THL on kirjannut influenssa-aktiivisuuden korkeaksi. Kohtalaiseksi influenssa-aktiivisuus on lisäksi luokiteltu Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa. Kaikkialla muualla maassa luokitus on arvioitu matalaksi.

Influenssan kunkin vuoden piikkejä on hankala ennustaa etukäteen. Usein influenssan huippuviikot ajoittuvat helmi-maaliskuun vaihteeseen, mutta esimerkiksi kaudella 2016–2017 eniten tartuntoja todettiin poikkeuksellisen aikaisin, jo vuodenvaihteessa. Tuolloin epidemia myös laantui nopeasti.

– Viime kausi puolestaan käynnistyi hyvin hitaasti ja jäi lieväksi, mutta virusta kiersi pitkään, Ikonen huomauttaa.

Rokotteen ottaminen ei ole myöhäistä

Viikko sitten Suomessa oli annettu vajaat 900 000 influenssarokotetta rokotusrekisterin mukaan. Kaikkiaan THL on hankkinut 1,7 miljoonaa pistettävää influenssarokotetta ja lähes 120 000 nenäsumuterokotetta 2–6-vuotiaille.

Rokotteen ehtii vielä ottaa, THL muistuttaa. Kannattaa kuitenkin toimia nopeasti, sillä rokotteen ottamisen jälkeen suojan muodostumiseen kuluu noin kaksi viikkoa.

– Rokotteen ottaminen ei ole missään nimessä turhaa eikä myöhäistä, koska olemme vasta epidemian alussa. Rokote kannattaa aina ottaa, koska epidemia kestää pitkälle kevääseen. Meillä saattaa myös kiertää eri influenssaviruksia eri aikaan. Esimerkiksi viime kaudella epidemian alussa esiintyi ensin toista A-virusta, ja sitten molemmat A-virukset kiersivät samanaikaisesti, kunnes ensimmäinen niistä hiipui, Ikonen sanoo.

Hän muistuttaa, että influenssaviruksen voi nyt kohdata missä tahansa pohjoisella pallonpuoliskolla matkatessaan.

Ihmisille epidemioita aiheuttavia influenssaviruksia on neljää eri tyyppiä, kahta eri A- ja B-virusta. THL:n influenssaseurantaan tällä kaudella tulleista näytteistä on todettu molempia A -viruksia ja molempia B-viruksia. Suurin osa tutkituista näytteistä on kuitenkin ollut A-viruksia. Hengitystievirusinfektioiden seurantaan lähetetyistä näytteistä on todettu myös rino-, adeno-, entero- ja RS-viruksia.

Käsihygienia suojaa paljolta

Influenssa on influenssavirusten aiheuttama hengitystietulehdus. Tartunnan saaneista vain noin puolet sairastuu.

Influenssassa oireet, erityisesti kuume ja lihassäryt, ovat keskimäärin ankarammat kuin tavallisessa flunssassa. Sama influenssavirus voi aiheuttaa eri henkilöille erilaisia oireita, joista tavallisimpia ovat nopeasti nouseva korkea kuume, lihaskivut, päänsärky ja huonovointisuus. Lisäksi saattaa esiintyä yskää, nuhaa ja kurkkukipua. Influenssan voi sairastaa myös oireettomasti.

Niina Ikonen muistuttaa, että yleinen käsihygienia on rokotteen jälkeen paras tapa suojautua influenssaa vastaan. Yhtä lailla on tartunnan saaneena hyvä huolehtia siitä, ettei yskiessään tai aivastellessaan tartuta tautia muihin.

Influenssa on syytä potea kotona muiden tartuttamisen välttämiseksi, mutta ennen kaikkea siksi, että hoitamattoman influenssan jälkitaudit, kuten keuhkokuume, ovat todella vakavia.

Perusterveillä tauti paranee yleensä itsestään nopeasti, vaikka yskä tai nuha voivat jatkua muutaman viikonkin. Vuosittaisen influenssa-aallon aikaan Suomessa todetaan kuitenkin noin 500 "ylimääräistä" kuolemaa. Valtaosa niistä johtuu huonokuntoisten ja iäkkäiden perussairauksien äkillisestä huononemisesta influenssan aikana. On todettu, että influenssan jälkeen myös sydäninfarktin riski kasvaa.