Ilta-Sanomien ja Iltalehden tänään julkaisemat presidenttigallupit antavat ristiriitaista tietoa Sauli Niinistön (kok.) kannatuksesta tulevissa vaaleissa. Syy piilee siinä, että gallupeissa on käytetty erilaisia laskutapoja.
Markkinointitutkimusyritys Research Insight Finlandin toimitusjohtajan Rami Verasen mukaan kummankaan lehden gallupeissa ei sinänsä ole mitään epäselvää, eikä toinen ole toista oikeammassa.
– Tutkimuksissa vain on käytetty eri kantalukuja, sanoo Veranen.
Ongelmana hän näkee pikemminkin sen, että Ilta-Sanomien gallupissa on käytetty laskutapaa, joka ei ole kovin vakiintunut.
– Minun ymmärtääkseni yleensä on toimittu niin, että kaikki haastateltavat on laskettu tutkimukseen mukaan ja hyväksytty se, että osa heistä ei anna vastausta.
Verasen mukaan käytäntönä on siis ollut, että kaikki haastateltavat huomioidaan ja he muodostavat tutkimuksen kantaluvun. Kantaluvusta on lopulta johdettu ehdokkaiden saamat prosenttiosuudet. Tätä käytäntöä noudatti myös Iltalehti.
Erot käytännöissä hämärtävät tilannetta
Tiedotusväline ei voi seurata presidenttiehdokkaiden suosion kehitystä luotettavasti muutoin kuin käyttämällä johdonmukaisesti yhtä tiettyä laskutapaa gallupeissaan.
– Sekä Iltalehden että Ilta-Sanomien laskutavat ovat molemmat tavallaan ihan oikeita tapoja mitata. Kumpikaan ei ole menetelmällisesti väärin. Luvut ovat sinänsä molemmat ihan luotettavia. Mutta jos Ilta-Sanomat jatkossa tekee gallupia, heidän täytyy tehdä se samalla tavalla kuin nyt.
Tavallinen lukija ei voi millään muistaa, minkälaista laskukäytäntöä mikäkin tiedotusväline tilaamissaan gallupeissa käyttää.
– Onhan tämä aika komiinen ja kinkkinen tilanne kieltämättä. Olen yllättynyt siitä, että Ilta-Sanomien gallupissa screenattiin pois ne, jotka eivät vastanneet. Toisaalta vaalitilannetta ajatellen se on ihan oikein, eihän presidentinvaaleissakaan lopulta huomioida muut kuin äänestäneiden äänet, sanoo Veranen.