Ilmastonmuutos vaikuttaa myös maastamuuttoon: Ilmastopakolaisuus kasvaa Aasiasta kohti Eurooppaa

Ilmasto kuivuus Afrikka
Kuvituskuvassa Etiopian kuivuusalueiden asukkaat jonottavat lentokoneeseen lapsineen ja nyytteineen Zwi Hamusitin pakolaisleirillä 7. toukokuuta 1983. Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    MTV UUTISET - STT

    Jos ilmastonmuutosta ei pystytä torjumaan tehokkaasti, ympäristötuhojen vuoksi kotinsa jättäviä ihmisiä voi pian olla kymmenien miljoonien sijaan satoja miljoonia. YK:n pakolaisjärjestön arvion mukaan vuosina 2008–2015 ympäristösyistä pakenevia oli jo yli 26 miljoonaa.

    Valtaosa heistä liikkui kotimaansa sisällä tai lähialueilla, enimmäkseen Aasiassa, mutta hiljalleen pakomatkat alkavat ulottua kauemmas.

    – Todennäköistä on, että alamme ennen pitkää myös Suomessa nähdä pakolaisten joukossa ihmisiä, joiden voidaan sanoa olevan ilmastopakolaisia, Suomen pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen sanoo. Hän lisää, että on hankala arvioida, monenko vuoden päästä ilmastopakolaiset saapuvat.

    – Kansainvälisen yhteisön teot ilmastonmuutoksen hidastamiseksi vaikuttavat olennaisesti siihen, laskemmeko tulevina vuosikymmeninä ilmastopakolaisten määrää sadoissa miljoonissa.

    Suomessa olot paranevat

    Ilmastonmuutoksen myötä yhä useammat maapallon kolkat muuttuvat asuinkelvottomiksi tulvien, kuivuuden tai kuumuuden takia. Myrskyt ja muut luonnonkatastrofit pyyhkivät altaan kyliä, kaupunkeja ja saarivaltioita.

    Sen sijaan Suomen ja muun Pohjois-Euroopan houkuttelevuus alueena kasvaa. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa sadot voivat olla entistä suurempia ja puut kasvaa vauhdikkaammin, mutta myös riskejä on enemmän. Esimerkiksi myrskytuhot ja kasvitaudit yleistyvät. Suomalaiselle metsä- ja maataloudelle ja ruuantuotannolle ilmastonmuutos on sekä mahdollisuus että uhka.

    Vielä ilmastopakolaisuuteen ei ole Suomessa juuri varauduttu. Esimerkiksi Maahanmuuttovirastolla ei ole erillistä ohjeistusta ilmastopakolaisuuteen liittyvien oleskelulupahakemusten käsittelyyn – eikä sellaisia hakemuksia ole toistaiseksi vastaanotettukaan. Luonnonkatastrofien heikentämät asuinolosuhteet on voitu mainita hakemuksissa muiden syiden joukossa, kertoo turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä.

    Ilmastopakolaisuudesta on kyllä virastossa keskusteltu.

    – Somalian osalta päivitimme vastikään hakemusten käsittelyohjeita, ja niissä otetaan huomioon kuivuus, josta maassa on kärsitty.

    Suomi noudattaa kansainvälisiä pakolaissopimuksia, jotka puhuvat vainon kohteeksi joutumisesta. Vainolla on oltava tekijä, esimerkiksi maan viranomainen tai valtaa pitävä terroristijärjestö. Ilmastonmuutos ei itsessään kelpaa tekijäksi.

    – Kansainväliset sopimukset eivät tunnista ilmastopakolaisuuden määritelmää, Lehtinen toteaa. 

    Ilmastopakolaisuus suuntautuu toistaiseksi Aasiaan

    – Ilmastopakolaisella tarkoitetaan ihmistä, joka on paennut kotiseudultaan esimerkiksi merenpinnan nousun, tulvien, kuivuuden tai kuumuuden takia. Laajasti hyväksyttyä määritelmää termille ei ole, koska sitä ei ole kirjattu kansainvälisiin pakolaissopimuksiin.

    – Ilmastopakolaisuutta pidetään yhtenä ilmastonmuutoksen suurimmista haasteista.

    – Maailmassa arvioidaan olevan tällä hetkellä kymmeniä miljoonia ilmastopakolaisia.

    – Kansainvälinen Punainen Risti arvioi, että vuonna 2050 ilmastopakolaisia voi olla 250 miljoonaa.

    – Asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutos lisää konflikteja. Kun elinolosuhteet heikkenevät, rajallisista resursseista kilpailu voi muuttua väkivaltaiseksi. Esimerkiksi Syyrian sodan yhdeksi syyksi on esitetty ilmastonmuutoksen aiheuttamaa kuivuutta, jonka vuoksi ihmiset ovat joutuneet jättämään vanhoja asuinalueitaan.

    – Eniten ilmastonmuutos on tähän mennessä lisännyt pakolaisuutta Aasiassa, jossa muiden muassa Bangladesh on kärsinyt merenpinnan noususta ja tulvista.


    Lue lisää aiheesta:
    Ulkomaat

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •