Identiteettivarkaudesta tulee rikos – tällaisista teoista rangaistaan

– Monet eri tahot, kuten tietosuojavaltuutettu ja nettipoliisit, ovat vaatineet identiteettivarkauden kriminalisointia jo pidemmän aikaa. Nyt näihin huutoihin on vastattu, tietosuoja-asioihin erikoistunut asianajaja Eija Warma sanoo.

Sanasta sanaan uudessa, neljäs syyskuuta voimaan tulevassa laissa sanotaan: joka erehdyttääkseen kolmatta osapuolta oikeudettomasti käyttää toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöitävää tietoa ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa sille, jota tieto koskee, on tuomittava identiteettivarkaudesta sakkoon.

– Erehdyttämistarkoituksen kohteena voi olla joko toinen ihminen tai tietojärjestelmä. Eli esiinnytään toisena ihmisenä ja halutaan erehdyttää kuulijoita. Tai jos käytetään toisen henkilötietoja johonkin järjestelmään kirjautumiseen tai luodaan profiili toisen nimissä, niin silloin erehdytetään myös tietojärjestelmää.

– Taloudellisella vahingolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että asian selvittämisestä aiheutuu uhrille joitakin kuluja, olivat ne sitten puhelukuluja tai muita kuluja.

Muita kuin rahallisia menetyksiä varten lakitekstissä on luonnehdinta ”vähäistä suurempi haitta”.

– Jos vaikka johonkin sosiaalisen median palveluun on luotu väärä profiili, asian selvittäminen voi olla raskasta ja työlästä. Ihminen joutuu lähettämään suuren määrän viestejä, kun koittaa saada sen profiilin sieltä pois – joissakin tilanteissa verkkoon laitetun tiedon poistaminen saattaa olla myös mahdotonta.

– Siihen, kuinka moni soitto tai minkälainen selvitys on vähäistä suurempi vaiva, ottaa tuomioistuin aikanaan kantaa. Rikoksen tunnusmerkistö ei kuitenkaan täyty, jos asia selviää yksittäisellä reklamaatioviestillä, Warma sanoo.

Rangaistavuuteen on muitakin kynnyksiä.

– Julkisuuden henkilöistä saattaa löytyä Twitteristä tai Facebookista pelleilyprofiileja, joista näkee heti, että eihän tämä oikeasti ole tämä henkilö. Tällaiset satiirit eivät täytä rikoksen tunnusmerkistöä, kun erehtymisen vaaraa ei ole. Tietojen vähäinen tai kokonaisuudesta irrallinen käyttö ei usein erehdytä lukijaa eikä tunnusmerkistö näissäkään tilanteissa täyty.

– Myöskään anonyymin kommentin kirjoittaminen ei ole sitä, että halutaan erehdyttää, vaan että ei haluta, että oma henkilöllisyys paljastuu. Se ei siten täytä rikoksen tunnusmerkistöä.