Asiantuntija kehottaa olemaan tarkkana siitä, mihin käyttöön omia tietojaan antaa.
MTV Uutiset kertoi aiemmin poikkeuksellisesta rekrytointiprosessista, joka poiki huijaussyytöksiä tamperelaisyhdistykselle.
Yhdistys joutui huijaussyytösten kohteeksi, kun sihteerin tehtävää yhdistyksessä hakeneet ihmiset yllättyivät rekrytointiprosessiin sisältyvästä "soveltuvuuskokeesta".
Soveltuvuuskoetta arvioi ulkopuolinen thaimaalainen ohjelmistoyritys, joka kertoo hyödyntävänsä tilaisuuden nauhoitteita tekoälyrobottien kouluttamisessa.
MTV Uutisten pyynnöstä tapaukseen tutustunut tietoturva-asiantuntija Samuli Könönen Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta pitää erikoisena, että työpaikkailmoituksessa mainittu soveltuvuuskoe paljastuu tällä tavalla nauhoitustilaisuudeksi, jonka tuotoksia hyödynnetään tekoälyn kouluttamisessa.
Könönen ei ole kohdannut vastaavia tapauksia ennen Suomessa.
Maailmalla vastaavaa datankeruuta haastattelujen avulla kuitenkin tehdään sekä laillisesti että osana verkkorikollisuutta.
– Todennäköisintä on, että se (äänidata) myydään jonnekin, Könönen kertoo tapauksista yleisellä tasolla.
– Yleensä sille uhrille jää ihan kysymysmerkiksi, mitä sille datalle sitten tapahtuu.
Mikrotyö voi paljastua huijaukseksi
MTV Uutiset selvitti, että sekä Suomen Kauneusteknikoiden taustahenkilöt että tekoälyrobotteja kouluttava thaimaalaisyritys ovat aiemmin rekrytoineet sosiaalisessa mediassa ihmisiä luovuttamaan ääninäytteitä rahapalkkiota vastaan.
Könösen mukaan ei ole mitenkään ennenkuulumatonta, että tekoälyä koulutetaan tällaisella mikrotyöllä.
Mikrotyön teettäminen on laillista liiketoimintaa. Könönen ei näe siinä mitään ongelmaa, että joku luovuttaa vapaaehtoisesti rahapalkkiota vastaan dataa tekoälyn kehittämiseen.
Könösen mukaan mikrotyötä voidaan kuitenkin käyttää myös huijauksen keinona.
– Luvataan avokätisesti palkkiota, mutta todellisuudessa sitten se alusta, jolle tätä mikrotyötä tehdään, onkin sellainen, että sinne työntekijän pitää jossain vaiheessa laittaa omaa rahaa sisään. Todellisuudessa ne rahat päätyvät rikollisten haltuun, Könönen kuvailee.
Tärkeä kysymys
Könönen myös huomauttaa, että suuret teknologiayhtiöt keräävät jatkuvasti käyttäjiensä tietoja tekoälyn koulutustarkoituksiin.
Esimerkiksi ChatGPT:n kanssa keskustelemalla käyttäjä osallistuu jo tulevien tekoälymallien koulutukseen.
Könösen mukaan onkin tärkeää pohtia, ovatko yritykset riittävän läpinäkyviä siitä, miten vaikkapa tekoälyn kehittämiseen kerättyä äänidataa käsitellään.
Kehnon läpinäkyvyyden ja huijauksen välillä voi olla hiuksenhieno raja.
– Jos ääninäytteen antajalle ei kerrota totuutta siitä, mihin näytettä käytetään, vähintään jonkinnäköinen luottamuksen pettäminen tapahtuu.
Könönen kannustaakin yleiseen varovaisuuteen oman äänen luovuttamisessa. Jos datan käyttötarkoitus on yhtään epäselvä, on syytä painaa jarrua.
– Jos ääntä keräävä taho on tosi vaikeana kysymyksen ääressä, se voi olla merkki siitä, että jotain vilpillistä on käynnissä.