Suomen omikronaallon huippua voidaan arvioida muun muassa tarkastelemalla Tanskan tilannetta ja kotimaan sairaalahoidon tarvetta.
Tartuntalukujen merkitys epidemiatilanteen mittarina on pienentynyt, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vt. toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi.
Suomessa raportoitiin tänään 8 382 uutta koronavirustartuntaa. Testauskapasiteettiin kohdistuvan kuormituksen takia kaikkia tartunnan saaneita ja oireellisia ei pystytä testaamaan.
– Olemme tottuneet tartuntalukuja katsomaan ja testikapasiteetti on aikaisemmissa aalloissa riittänyt aika hyvin eli se on ollut todellinen mittari sille, missä pandemia menee.
– Nyt testikapasiteetti on ylittynyt ja myös testiin ohjauksen kriteerit ovat kiristyneet, Mäkijärvi kommentoi Viiden jälkeen -ohjelmassa keskiviikkona.
Lue myös: THL: Rokotepassia ei voi perustella tartuntojen estämisellä – "Rokotteilla ei juuri vaikutusta omikronin leviämiseen"
Mäkijärven mukaan sairaalahoidon kuormitus kertoo tällä hetkellä tarkemmin siitä, missä vaiheessa omikronaallon huippu saavutetaan.
– Sairaalahoidontarve on tietyllä tavalla sellainen peruutuspeilimittari. Se on tarkka ja luotettavin mittari tällä hetkellä.
Mäkijärven mukaan vuodeosastopotilaiden määrä Husin alueella ei ole enää noussut viimeisten päivien aikana, pikemminkin laskenut. Tehohoitopotilaiden määrä taas on ollut lievässä nousussa.
Näiden lukujen perusteella voidaan Mäkijärven mukaan katsoa, että alueella lähestytään tautihuippua. Varmuutta siitä ei kuitenkaan ole
– En ole aivan vielä varma, onko tässä kaikkea nähty.
Muun muassa Tanskan uskotaan olevan Suomea edellä omikronaallossa noin kaksi viikkoa. Maassa sairaaloiden potilasmäärät jatkavat kuitenkin nousua.
– Toivottavasti käänne on jo lähellä, mutta itse veikkaan kahta-kolmea viikkoa.
Lue myös: Huippuasiantuntijat: Koronatartuntojen määrä on todellisuudessa viisinkertainen – epidemian huippu lähellä
Jälkitaudit lisääntyneet omikronin myötä
Husin mukaan omikron-tartuntojen yleistyessä myös bakteerien aiheuttamat jälkitaudit ovat lisääntyneet. Jälkitaudeista eniten on yleistynyt keuhkokuume, mutta myös verenmyrkytystapauksia on tullut ilmi.
Aiempien virusvarianttien kohdalla jälkitauteja on ollut yllättävän vähän.
– Aikaisemmissa aalloissa näitä ei ole juurikaan ollut, liittyy varmaankin tämän omikronmuunnoksen ominaisuuksiin jotenkin, joita nyt tutkitaan kovasti.
Voivatko jälkitaudit vaikuttaa jollain tapaa tehohoitopotilaan toipumiseen tai jopa kuolleisuuteen? Katso vastaus yllä olevalta videolta!
Rajoitukset jatkuvat helmikuussa
Hallitus kokoontui eilen pääministeri Sanna Marinin johdolla neuvottelemaan vallitsevasta koronatilanteesta. Marinin mukaan nykyisiä rajoituksia on syytä jatkaa helmikuun puoliväliin asti.
Mäkijärven mukaan epidemian kehittymistä on seurattava herkällä silmällä.
– Kyllä tässä kannattaa näitä rajoituksia hetken aikaa ainakin jatkaa. Jos ollaan varmoja siitä, että nyt on se huippu ohitettu ja lähdetään menemään alamäkeen niin sitten asteittain voidaan ruveta rajoituksia purkamaan. Vielä ei ole sen aika, eikä kannata niin sanotusti ottaa sokkaa irti, että kaikki kerralla pois.
Lue myös: THL:n Tervahauta: Nykyrajoituksia syytä jatkaa, muttei kiristää entisestään
Rajoitusten lisäksi kotimaassa puhuttavat terveydenalan ammattilaisten resurssipula. Mäkijärven mukaan Suomen terveydenhuollon resurssointi on keskimäärin 20 prosenttia pienempi kuin vastaavissa muissa vertailumaissa.
– Tämän pandemian oppeja on se, että valmius ja varautuminen täytyy laittaa kuntoon niin sanotusti rauhan aikana eli pian tämän pandemian jälkeen. Sitten kestetään uudet kriisit paremmin.