Ahdistus roihuaa nyt monen nuoren rinnassa: "Pelko siitä, kuinka paljon pahempaa on luvassa..."
10:11Haastattelussa Teijamari Laasonen-Balk, psykiatrian vastuulääkäri Mehiläisestä sekä Marie Rautava, ohjelmajohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Mitkä asiat korostuvat lääkärin vastaanotolla? Missä vaiheessa hälytyskellojen pitää soida eli missä vaiheessa ahdistus pitää ottaa vakavasti? Miten pahasta olosta kärsivät nuoret pärjäävät kesälomalla?
Julkaistu 03.06.2022 08:19
Maria Aarnio
lifestyle@mtv.fi
Viime vuosien tapahtumat ovat kiihdyttäneet nuorten mielenterveyden ongelmia.
Monia suomalaisnuoria ahdistaa. Yhä useampi hakeutuu mielenterveyden vastaanotolle ahdistuksen vuoksi.
Mehiläinen kertoo tiedotteessaan, että mielenterveyteen liittyvien käyntien määrä on kasvanut 16–25-vuotiailla nuorilla yli 50 prosenttia käyntimääriin suhteutettuna vuodesta 2019 vuoteen 2022.
Käynneillä tehtävien ahdistusdiagnoosien suhteellinen määrä on myös 8,1 prosentin kasvussa.
Aiemmin Unicef on todennut, että vaikka koronaviruspandemia on maailmanlaajuinen terveyskriisi, vakavimmin koronan vaikutukset ovat iskeneet kuitenkin lapsiin. Mielenterveyden tuen ja keskusteluavun tarve kasvoi ennennäkemättömästi koronakevään 2020 aikana.
"Pelko siitä, kuinka paljon pahempaa on luvassa, voi olla monelle nuorelle todellinen"
Ahdistus on toki vaivannut nuoria aiemminkin, mutta lähivuosien vaikeat tapahtumat ja maailmanlaajuiset kriisit ovat kiihdyttäneet ongelmia. Esimerkiksi 80 prosenttia vastanneista kertoi turvallisuudentunteensa heikentyneen jonkin verran tai huomattavasti Venäjän hyökkäyksen vuoksi.
– Tulevaisuudennäkymiä varjostavat ilmastokriisi, koronapandemia ja maailman turvallisuustilanne. Myöskään muut nuoruuteen kuuluvat huolet eivät ole kadonneet. Hetkellinen ahdistus on normaalia, sillä kaikki on uutta ja nuori joutuu sopeutumaan muutoksiin. Mutta pitkään jatkuessaan se voi olla haitallista, Mehiläisen psykiatrian vastuulääkäri Teijamari Laasonen-Balk kuvaa tiedotteessa.
Yllä olevalla videolla Uutisaamun haastattelussa Teijamari Laasonen-Balk sekä Marie Rautava, ohjelmajohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Haastattelussa pohditaan muun muassa sitä, missä vaiheessa hälytyskellojen pitää soida eli missä vaiheessa ahdistus pitää ottaa vakavasti? Entä miten pahasta olosta kärsivät nuoret pärjäävät kesälomalla?
Kallion lukiolaiset kertovat, miten sotauutiset ja sodan näkyminen sosiaalisessa mediassa on vaikuttanut mielialaan. Juttu jatkuu videon alla.
3:29Kallion lukiolaiset vastaavat: Miten Ukrainan sota ja viimeisen parin viikon tapahtumat ovat vaikuttaneet sinuun?
Maailman tapahtumat lisäävät sekä turvattomuuden että epävarmuuden kokemuksia tulevaisuuden suhteen. Nuorella ihmisellä on vähemmän kokemusta kriiseistä ja toisaalta niistä selviämisestä.
– Tällainen kokemus on merkityksellinen, sillä se maadoittaa ja tarjoaa turvaa. Pelko siitä, kuinka paljon pahempaa on luvassa, voi olla monelle nuorelle todellinen, Laasonen-Balk kertoo.
Katso myös: Ahdistaako? Kokeile 5-4-3-2-1 -metodia. Juttu jatkuu videon alla.
0:30
Videolla vinkki, joka voi helpottaa ahdistusta.
"Nuoret tarvitsevat tietoa siitä, että on normaalia olla huolissaan tai ahdistunut"
Puhuminen on Laasonen-Balkin mukaan tärkein ensiapukeino. Asioita ei kannata vain pitää itsellään.
– Uhkatilanteessa, vaikka se ei olisi suoraan itseen liittyvä, mieli lähtee automaattisesti kehittämään pahempia skenaarioita ja siirtyy katastrofiajatteluun. Jos sitä ei kyetä pysäyttämään, ahdistus voi jopa lamauttaa, hän kuvaa.
– Jo pelkkä keskustelu auttaa usein siksi, että vaikeista asioista puhuessa on helppo havaita toisen myötätuntoa itseä kohtaan. Kun muut ovat armeliaita sinulle, miksi et olisi itsekin. Nuoret tarvitsevat tietoa siitä, että on normaalia olla huolissaan tai ahdistunut ja muutkin kokevat sitä.
Katso myös: Tällainen on ahdistusta helpottava perhoshalaus – kokeile! Juttu jatkuu videon alla.
0:57
Kriisien rinnalla kulkevat vanhemmat, tutut ahdistuksenaiheet: järjestyykö opiskelupaikka, miten ihmissuhteissa menee, entä se oman asunnon hankinta! Koulunsa päättävä voi nyt pohtia, saako tulevaisuudesta edes unelmoida.
– Aivan ehdottomasti. Me tarvitsemme unelmia ja uskoa tulevaan. Niiden avulla jaksamme eteenpäin ja pitää positiivisuutta yllä, Laasonen-Balk korostaa.
"Omasta elämästä saa nauttia, eikä se tarkoita, ettei tuntisi pahaa oloa maailmantilanteesta"
Erityisesti herkät ihmiset voivat kokea huonoa omaatuntoa hyvistä hetkistä ja nauttimisesta samalla, kun toiset joutuvat lähtemään kodeistaan sodan vuoksi. Tunne siitä, että omat asiat ovat hyvin, voi olla jopa häpeällinen.
– Omasta elämästä saa nauttia, eikä se tarkoita, ettei tuntisi pahaa oloa maailmantilanteesta. Empatiakyky ja halu auttaa ovat tärkeitä piirteitä, mutta on osattava tehdä ero siinä, mistä asioista on hyötyä ja mistä ehkä jopa haittaa, Laasonen-Balk sanoo.
– Siitä ole mitään hyötyä, että ryhtyy sijaiskärsijäksi toisten puolesta. Kärsimyksen sijaan energiaa voi ja saa keskittää itselle merkityksellisiin asioihin. On hyvä miettiä, miten voi esimerkiksi auttaa muita kärsimättä siitä kuitenkaan itse.
1. Maadoita itsesi arkeen. Keskitä huomiosi oman elämäsi tärkeisiin asioihin ja etsi niistä iloa ja merkitystä. Älä jää yksin – keskity harrastuksiin ja ihmisiin ympärilläsi.
2. Rajaa uutisvirtaa. Jos huomaat itsessäsi, että ahdistut herkästi, on erityisen tärkeää, että osaat rajata uutismäärää. Panikointi ja katastrofointi eivät auta tässä tilanteessa ketään. Älä doomscrollaa.
3. Usko tulevaan ja tee suunnitelmia – niiden avulla jaksamme pitää positiivisuutta yllä. On sallittua nauttia oman elämän tärkeistä asioista, eikä uskoa tulevaan pidä menettää.
4. Juttele ja jaa arkeasi. Jo pelkkä jakaminen tuo usein helpotusta, sillä silloin havaitsemme muidenkin kamppailevan samojen ajatusten kanssa.
5. Hae apua. Avun hakeminen ei ole noloa tai häpeällistä, vaan se on asia joka kuuluu meistä kaikille.
Katso myös: Moni pelkää ahdistusta, vaikka ei tarvitsisi – tästä hankala tunne kertoo:
