Saako lapselle puhua Ukrainan sodasta? Asiantuntija kertoo, mikä on näinä aikoina "hurjan tärkeä asia"

Tiedot Ukrainan sodasta kantautuvat lasten silmiin ja korviin uutisista, sosiaalisesta mediasta ja aikuisten puheista. Se, kuinka voimakkaasti sota heijastuu lapsen elämään, riippuu esimerkiksi tämän iästä, perhetilanteesta ja taustasta.

– Jos perheessä on hirveästi katsottu uutislähetyksiä tai keskusteltu Ukrainasta voi olla, että silloin ne nousevat enemmän esille lasten leikeissä ja puheissa, lasten mielenterveyden edistämistyön asiantuntija Arja Taipale MIELI ry:stä sanoo.

Toisaalta jos lasta on pystytty suojaamaan sotaan liittyvältä materiaalilta, ei asia välttämättä näy tämän käytöksessä ollenkaan.

Leikki on lapsen tapa käsitellä asioista, mutta liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei sota- tai pyssyleikeistä kannata vetää. Kyse ei välttämättä ole ollenkaan siitä, että lapset leikkisivät keskenään Ukrainan ja Venäjän välistä konfliktia.

Lue myös: Rehtori kertoo, miten sota näkyy tuhatpäisen koulun arjessa – "Kun ensimmäiset sotauutiset tulivat..."

Sotakuvasto voi heijastua lapsen arkeen

Nykylapset altistuvat väkivallalle esimerkiksi pelien ja televisio-ohjelmien välityksellä. Syksyllä oltiin huolissaan raa’asta hittisarja Squid Gamesta, josta koululaisten huomattiin imeneen vaikutteita leikkeihinsä.

Voiko fiktiivinen väkivalta turruttaa lapsen tosielämän julmuuksille? Taipale pitää hyvänä, että aiheesta puhutaan perheissä. Lapsen on tärkeää ymmärtää ero mielikuvitusmaailman ja todellisuuden tapahtumien välillä.

– Sotakuvasto on niin raakaa ja kovaa, että on vähän huolestuttavaa, jos siihen turtuu, Taipale sanoo.

Lasta tulisi suojella silmittömältä tuholta, jota Venäjän sotatoimet ovat Ukrainassa aiheuttaneet. Taipale pitää tärkeänä, että lapsen elämässä on turvallisia aikuisia, jotka vetävät rajan sille, millaiselle materiaalille tämä altistuu. Vanhempien kannattaa avoimesti keskustella esimerkiksi siitä, mitä lapsi somessa näkee ja tekee.

Voimakkaat kuvat ja äänet voivat jäädä mieleen pyörimään, jolloin ne alkavat vaikuttaa esimerkiksi lapsen keskittymiseen, uneen ja arjen sujumiseen.

Alla olevalla videolla Taipale kertoo, millaisista oireista vanhempien kannattaa huolestua. Juttu jatkuu videon alla.

Tasapainoinen ja turvallinen aikuinen on lapselle tärkeä

Lapset aistivat myös aikuisten pelon ja kuulevat viereisessä huoneessa käydyt sota-aiheiset keskustelut. Huolestuneiden aikuisten ympäröimänä kasvaminen ei ole otollista kasvavalle ihmiselle.

– Lapsen mielenterveyden kehittymisen kannalta turvallinen ja tasapainoinen aikuinen on tosi keskeinen asia, samoin ylipäätään turvallinen kasvu- ja kehitysympäristö, Taipale sanoo.

Usein kovin huolestuneena ja ahdistuneena vanhemman huomio kääntyy sisäänpäin, jolloin hän ei näe ja kuule lapsen viestejä sekä tarpeita. Tällöin vaarana on, että lapsi jää yksin omien ajatustensa ja tunteidensa kanssa. Pahimmillaan vanhempi siirtää huoliaan lapsen kannettavaksi.

Vanhemman olisikin tärkeää eritellä tunteitaan ja jakaa huoliaan muiden aikuisten kanssa tai purkaa pahaa oloa esimerkiksi fyysiseen toimintaa. Samalla lapsi saa mallia vaikeiden tunteiden käsittelyyn.

Lue myös: Teko, joka parantaa mielenterveyttäsi jo tänään – monella harhaluulo ahdistuksesta

Pidä kiinni tavallisesta arjesta

Niin aikuisten kuin lastenkin kannattaa pitää mielessä, että Suomessa on tällä hetkellä rauha. Epävarmanakin aika arki jatkuu ja siitä tulisi pitää kiinni.

– Tavallinen arki on hurjan tärkeä asia, Taipale sanoo.

Perheessä kannatta pitää kiinni tutuista rutiineista ja rytmistä. Ennakoitavuus ja kiireettömyys tuovat turvallisuuden tunnetta. Lapsi tarvitsee elämäänsä aikuisia, joilla on aikaa pysähtyä heidän kysymystensä äärelle.

Tukea ja neuvoja Ukrainan kriisin käsittelyyn voi etsiä esimerkiksi MIELI ry:n nettisivulta.

Katso koko haastattelu videolta.

Lue myös: Me kysyimme, nuoret vastasivat: Kolmoiskriisi ravistelee mieliä perustavanlaatuisesti – "Tuleeko koskaan enää olemaan aikaa, kun ei olisi jotain huolta?"