Uusi laiskiaista muistuttava kaksisorminen dinosauruslaji ihmetyttää tutkijoita.
Mongoliasta Itä-Aasiasta löytyneet fossiilit paljastavat täysin uudenlaisen dinosauruksen tallustelleen maan päällä noin 90–95 miljoonaa vuotta sitten.
Fossiilit löytyivät Gobin autiomaasta sattumalta vesiputken rakentamisen yhteydessä.
Uutistoimisto Reutersin mukaan liitukaudella eläneellä olennolla oli sen fossiilin perustella kaksi sormea, joissa molemmissa näyttävät kynnet.
Duonychus tsogtbaatari -niminen dinosaurus oli noin kolmen metrin korkuinen ja 260 kilon painoinen. Sen kaarevat kynnet olivat peräti 30 senttimetrin mittaiset.
Kasvissyöjä lihansyöjien joukossa
Duonychus oli tutkijoiden mukaan keskikokoinen jäsen therizinosauruksiksi kutsuttujen kömpelön näköisten dinosaurusten ryhmässä.
Therizinosaurukset olivat tunnettuja pyöreästä vartalostaan, pitkästä kaulastaan, pienestä päästään, höyhenistä vartalossaan – ja massiivisista kynsistään.
Ne kuuluivat theropodeiksi kutsuttuun dinosaurusten lihansyöjien ryhmään. Therizinosaurukset tosin suosivat ruokalistallaan kasveja.
Tähän asti tunnetuilla therizinosauruksilla oli kolme sormea. Nyt löytyneellä Duonychusilla niitä on kuitenkin yksi vähemmän. Sen nimikin tarkoittaa "kahta kynttä".
– Therizinosaurukset ovat ylipäätään kaikkien aikojen oudoimpia dinosauruksia. Ne olivat lihansyöjien sukulaisia, mutta näyttivät jättiläismäisiltä höyhenpeitteisiltä laiskiaisilta, paleontologi Yoshitsugu Kobayashi Hokkaidon yliopistomuseosta Japanista kommentoi Reutersille.
Kobayashi on tiistaina iScience-lehdessä julkaistun tutkimuksen pääkirjoittaja.
– Aivan kuin evoluutio olisi sanonut "kokeillaan jotain aivan uutta", Kobayashi toteaa.
– Duonychus vei outouden sitten vielä ihan omaan ulottuvuuteensa.
Lue myös: Tutkijat selvittivät tyrannosauruksen viimeisen aterian
Fossiili kuuluu nuorelle eläimelle
Tutkijoiden mukaan nyt löytynyt Duonychus-yksilö ei ollut sen fossiilin perusteella täysikasvuinen.
Löydetty luuranko oli epätäydellinen ja siitä puuttuivat esimerkiksi kallo ja jalat. Sen käsivarret ja kädet olivat kuitenkin hyvin säilyneet.
Yhdessä kynnessä oli säilynyt myös sen keratiininen ulkokuori. Kynnen materiaali oli siis samaa ainetta kuin on ihmisen kynnessä.
– Ne olivat suuret, terävät ja ilkeät kynnet, paleontologi ja tutkimuksen toinen kirjoittaja Darla Zelenitsky Kanadan Calgaryn yliopistosta kuvaa Reutersin mukaan.
Duonychusin kädet olivat Zelenitskyn mukaan "kauniisti säilyneet" ja niissä oli isojen kynsien lisäksi muitakin tärkeitä yksityiskohtia, kuten yhteen kasvaneet ranneluut ja jäykät nivelet.
– Se on uskomattoman harvinaista ja antaa meille ainutlaatuisen kuvan siitä, miten nämä dinosaurukset todella käyttivät käsiään elämässään.
Kynsillä saattoi tutkijoiden mukaan olla useita tehtäviä, mutta ensisijaisesti Duonychukset käyttivät niitä oksiin tarttumiseen ja oksien alas vetämiseen lehtien syömistä varten.
– Kynsiä on voitu käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten puolustautumiseen, kaivamiseen – ja ehkä jopa oman lajin tunnistamiseen: "Hei, katso minua. Minullakin on vain kaksi sormea", Zelenitsky arvioi.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:57
Sormet katosivat evoluution myötä
Duonychus on tutkijoiden mukaan hyvä esimerkki siitä, miten sormet vähenivät evoluution myötä.
Ensimmäisillä selkärankaisilla maaeläimillä oli kahdeksan sormea.
Varhaisimmilla dinosauruksilla oli viisisormiset kädet kuten ihmisilläkin, ja myöhemmin sormien määrä vain väheni.
Duonychusin fossiilin löytymisen ansiosta nyt tiedetään peräti viiden theropodien sukulinjan kehittäneen vain kaksi sormea kumpaankin käteen.
Tunnetuin niistä on Tyrannosaurus rex, jonka pikkuruiset kädet eivät olleet missään suhteessa sen valtavaan päähän ja vartaloon.
Myös esimerkiksi BBC on uutisoinut fossiililöydöstä.
Lue myös: Uusi fossiilihavainto löi tiedemiehet ällikällä: "Harvinaisempaa kuin täydellisen dinosauruksen löytäminen"
1:20