Kokeellinen geeniterapia saattaa viimein avata mahdollisuuden genitaali- ja huuliherpeksen parantavaan hoitoon, selvisi tutkimuksessa.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan arviolta 3,7 miljardilla alle 50-vuotiaalla ihmisellä on huuliherpestä aiheuttava herpes simplex 1 -virus.
Lisäksi 491 miljoonalla 15–49-vuotiaalla ihmisellä on genitaalialueen herpestä aiheuttava herpes simplex 2 -virus.
Herpes simplex -virusta on kahta eri tyyppiä, joista molemmat voivat aiheuttaa herpeksen iholle ja sukuelinten limakalvoille. Virus tarttuu ihmisestä toiseen lähikosketuksessa.
Tällainen on huuli- ja sukuelinherpes
Terveyskirjaston mukaan huuliherpeksen ensioireita ovat paikallinen kihelmöinti ja kipu. Sen jälkeen nousee rakkuloita, jotka rupeutuvat nopeasti. Uusiutuva huuliherpes paranee yleensä itsestään 1–2 viikossa.
Genitaaliherpeksen tyypillisiä oireita ovat genitaalialueen rakkulat, joista kehittyy ensin haavavaihe ja sitten rupivaihe. Ensimmäisen tulehduksen yhteydessä voi olla yleisoireita, kuten kuumetta ja päänsärkyä, kertoo Terveyskirjasto.
Virusmäärä ja tartuttavuus ovat suurimmillaan silloin, kun iholla on herpesrakkula tai rupi.
Kun herpes simplex -virus tarttuu ihmiseen, jää se piilevänä elämään hermosolmukkeeseen ja voi aiheuttaa oireita toistuvasti.
Esimerkiksi vilustuminen, auringon ultraviolettisäteily, voimakas stressi, kuukautiset tai suun alueen toimenpiteet voivat saada viruksen aktivoitumaan ja siirtymään hermoa pitkin ihoon tai limakalvolle, jolloin se aiheuttaa joko oireettoman viruserityksen tai oireisen taudin.
Nature Communications -lehdessä 13. toukokuuta julkaistujen tutkimustulosten mukaan geeniterapia poisti 90 prosenttia tai enemmän suun herpesinfektiosta ja 97 prosenttia sukupuolielinten herpesinfektioista laboratoriohiirillä, jotka olivat saaneet herpes simplex 1 -tartunnan.
Lisäksi se myös esti tartunnan saaneita hiiriä tartuttamasta virusta eteenpäin.
Geeninmuokkauscocktail sisälsi laboratoriomuunneltuja kuljetusviruksia, jotka puolestaan sisälsivät entsyymejä, jotka toimivat niin sanottuina molekyylisaksina, kertoo Health Day.
Kun kuljetusvirus saavutti hermosolmukkeen, johon herpesvirus oli piiloutunut, se vapautti molekyylisaksina toimivat entsyymit hermosolmukkeeseen ja leikkasi herpesviruksen geenit vahingoittaakseen tai tuhotakseen sen.
– Entsyymi leikkautui kahteen eri kohtaan herpesviruksen DNA:ssa. Nämä leikkaukset vahingoittivat virusta niin paljon, ettei se enää pystynyt korjaamaan itseään, minkä seurauksena elimistön omat korjausjärjestelmät tunnistivat vaurioituneet viruksen DNA:t vieraiksi ja hankkiutuivat niistä eroon, kertoi tutkimuksen johtava tutkija Martine Albert.
Herpesvirusten määrä elimistössä väheni noin kuukaudessa
Geeniterapiahoidon jälkeen meni aikaa noin kuukausi, että herpesvirusten määrä laboratoriohiirten elimistössä laski merkittävästi, kertoo Health Day.
Ajan myötä virusten määrä näytti vähenevän yhä enemmän.
– Uusi tutkimuksemme osoittaa, että voimme vähentää sekä viruksen määrää elimistössä sekä sen tarttuvuutta toiseen yksilöön. Herpestä sairastavat ihmiset ovat usein erityisen huolissaan juuri siitä, leviääkö heidän tartuntansa muille ihmisille, Albert kertoo Health Day -alustalla.
Seuraavaksi tutkimuksen tekijät valmistautuvat hyödyntämään laboratoriohiirillä saatuja tutkimustuloksia kehittääkseen ihmisille sopivan herpeksen hoitomuodon, jota voitaisiin testata kliinisissä tutkimuksissa, toisin sanoen ihmiskokeissa.
Katso myös video: Seksitaudit tarttuvat myös suuseksin välityksellä – näin tuunaat kondomista suuseksisuojan
0:57Terveystoimittaja ja MTV Katsomon Terveysmyytit-sarjan juontaja Nelli Hyttinen näyttää, miten kondomista askarrellaan suuseksisuoja.
Terveysmyytit-sarjan uudella kesäkaudella sukelletaan kesään liittyviin seksiuskomuksiin. Katso koko jakso MTV Katsomosta.
Myyttejä murretaan myös eläinlääkärin, ravitsemusterapeutin, ihotautilääkärin ja yleislääkärin kanssa. Ohjelman juontajana toimii MTV Uutisten terveystoimittaja Nelli Hyttinen.
Aiheuttaako käristetty grillimakkara syöpää? Entä onko olut hyvä palautusjuoma? Katso kaikki jaksot nyt MTV Katsomosta.
