Herlinien perhehelvetti tuttua kauraa myös terapeuteille

John Simonin kirjoittamassa kirjassa Herliniä kuvataan alkoholisoituneeksi mieheksi, jonka kotiintuloa lapset pelkäsivät. Herlinin kuvataan kärsineen muun muassa maanis-depressiivisyydestä, narsismista ja skitsofreniaan viittaavista oireista.

Psykoterepautti Olavi Keisanen ei usko, että Pekka Herlin olisi kärsinyt kaikista mainituista sairauksista. Lisäksi hän painottaa, että meissä kaikissa on pimeä puolemme, johon on terveellistä tutustua.

- Nämä nimitykset ovat lasten kiukkua isäänsä kohtaan. Tietenkään hänellä ei ollut kaikkia noita sairauksia, sanoo Keisanen.

Hän pitää hyvänä asiana, että yksi perhe kertoo poikkeuksellisen avoimesti omasta perhehelvetistään.

- Totuus tekee kipeää. Tässä kirjassa lapset purkavat kipuaan ja pettymystään isäänsä, ja se purkautuu nimittelynä.

- Lapset idealisoivat aina isäänsä ja vanhempiaan yleensäkin. Vanhemmat ovat isoja ja osaavat kaiken, ja sitten pikku hiljaa huomataan, että niin ei olekaan.

Keisanen sanoo, että lähes jokainen nimittelee omia vanhempiaan ikävillä nimillä.

- Harva kuitenkaan skitsofreenikoksi nimittelee, hän myöntää.

Työelämä tekee nykyvanhemmistakin hirivöitä

- Selvästi Pekka Herlin on tehnyt myös paljon hyvää ja menestynyt työelämässä - tämä on vain yksi näkökulma selvästikin monitahoiseen ja osaavaan persoonaan, sanoo psykoterapeutti Olavi Keisanen.

- Kaikki inhosi sitä hetkeä, kun isäukko tulee himaan, kertoo tytär Hanna (nyk. Nurminen) kirjassa miten lapset kokivat isän töistä paluun.

Psykoterapeutti Sanni Mäkelän mielestä nykyään on tavallista, että vanhemmat tulevat töistä kotiin väsyneinä ja kiukkuisina.

- Nykyinen työelämä imee vanhemmista mehut, eikä ole mitenkään ihmeellistä, että vanhemmat voivat töistä tullessaan olla kuvatunkaltaisia hirviöitä.

Mäkelä sanoo, että jokainen isä tai äiti voi olla ajoittain tyly ja kohtuuton lapsiaan kohtaan ja silti hyvä vanhempi - kokonaisuus ratkaisee.

- Tärkeintä on, että ilmapiiri on kuitenkin suurimman osan ajasta turvallinen. Ettei lasten tarvitse esimerkiksi pelätä sitä hetkeä, kun isä tulee kotiin. Siinä täytyy äidinkin ottaa vastuuta, eikä katsoa vain vierestä, jos isä on lapsille kauhea, sanoo Mäkelä.

- Lapset koteloivat sisäänsä pienetkin ennakoivat merkit vanhemman ongelmallisesta käytöksestä. Omat asiakkaani ovat kertoneet, miten he tiesivät jo isän tavasta pysäköidä auto kotipihaan, onko tulossa mukava vai ikävä ilta, Mäkelä kertoo niin sanottujen tavallisten perheiden kokemuksista.

Narsistiksi nimittely muoti-ilmiö

Psykoterapeutti Olavi Keisanen ei allekirjoita sitä, että menestyneet ja johtavissa asemissa olevat miehet olisivat alttiimpia kärsimään narsistisista piirteistä tai ajautuisivat helpommin perhettään terrorisoiviksi ihmishirviöiksi ja "kusipäiksi", jollaiseksi muun muassa Pekka Herlinin poika Niklas Herlin kuvaa isänsä verkkolehti Uuden Suomen blogikirjoituksessa.

- On jonkinlainen muoti-ilmiö puhua, että "se ja se on narsisti tai skitsofreenikko", vaikka tosiasiassa he eivät ole. Heissä on vain näitä piirteitä, niin kuin useimmissa meissä on. Pimeä puoli löytyy meistä kaikista ja sitä puolta on hyvä katsoa silmiin myös, sanoo Keisanen.

Katso Markus Pirttijoen juttu