Tutut lääkkeet voivat haitata elimistön selviytymistä helteestä. Elimistön lämmönsietoon vaikuttavat muun muassa beetasalpaajat, antihistamiinit ja unilääkkeet.
Monet lääkkeet saavat elimistön lämmönsopeutusjärjestelmän sekaisin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Timo Lanki kertoo, että jotkin niistä vähentävät hikoilua tai lisäävät virtsaneritystä. Toiset taas poistavat janontunnetta.
Normaalissa lämpötilassa pulmaa ei ole, mutta kun sää muuttuu kuumaksi ja kosteaksi useiksi päiviksi, riskit kasvavat.
– Lääkitys vaikuttaa lämmönsietokykyyn hyvin monella tapaa. Lääke voi vähentää elimistön lämpösopeutumista niinkin, että elimistö ei koe lämpötilaa samalla tavalla kuin tavallisesti.
Elimistön lämmönsopeutumiskykyyn vaikuttavat muun muassa beetasalpaajat, diureetit, eli nesteenpoistolääkkeet, antihistamiinit, unilääkkeet, masennuslääkkeet, parkinsonintaudin hoitoon käytettävät lääkkeet ja monet rauhoittavat lääkkeet.
Lanki muistuttaa, että lääkkeiden vaikutuksista olisi hyvä keskustella lääkärin kanssa hoitotapahtuman yhteydessä jo ennen helteiden alkamista.
– Asia ei muistu mieleen, kun pitkään jatkuvia helteitä ei ole joka vuosi. Nyt näyttää tosin siltä, että helteet yleistyvät tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen vuoksi, eli asian tärkeys korostuu.