Helsingin pörssi jatkoi tiistaina koronarallia avautumalla vaihteeksi selvään nousuun. Klo 13 aikaan Helsingin pörssi oli runsaan 5 prosentin nousussa. Eilen indeksi lopetti neljän prosentin laskuun.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäen mukaan koronan aiheuttama epävarmuus maailmalla heijastuu valtavana pörssivaihteluna rahoitusmarkkinoilla.
– Varmasti tähän vaikuttaa myös hallituksen tekemät päätökset. Tämä näkyy erityisesti valtion yhtiöissä, joiden voidaan olettaa saavan valtion takuu.
Yli vuosikymmenen surkein pörssipäivä nähtiin 9. maaliskuuta, jolloin Helsingin pörssi painui yli 20 prosenttia helmikuun huipusta.
– Kun katsoo pidempää aikaväliä, niin pisteluvuissa ei olla vielä koronaviruksen aikana romahdettu totaalisen matalalle. Helposti kolmannes on sulanut lyhyessä ajassa, mutta se ei ole vielä välttämättä iso katastrofi. Epävarmuus oli suurta jo ennen tätä mustaa pörssipäivää, joka realisoitui silloin massiivisemmin, kun finanssimarkkinoilla tuntui vallitsevan epävarmuudesta johtuva täysi kaaos, Kotamäki sanoo.
Kotamäen mukaan pysyvämpi käänne parempaan nähdään vasta sitten, kun epävarmuus hälvenee ja markkinat pystyvät muodostamaan varmemman näkemyksen koronakriisin etenemisestä.
– Oletettavasti sen jälkeen tilanne markkinoilla näyttää päivä päivältä paremmalta. Mutta onko tuo päivä viikon, kuukauden vai kahden kuukauden päästä? Sitä on vaikea mennä sanomaan ja se myös riippuu päättäjien reaktioista kriisiin.
Työllisyystavoitteet karkaamassa
Ennen koronaviruspandemian alkua työllisyys oli 42 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta tavoitteesta. Luku käy ilmi Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista, jossa seurataan hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä.
Tuoreet työllisyysluvut osoittavat, että työllisyysasteen trendi oli helmikuussa 73,4 prosenttia. Työttömyysasteen trendi puolestaan 6,6
prosenttia.
Kotamäen mukaan uudet työllisyysluvut eivät kerro Suomen osalta paljoakaan. Tilastotuotannon viiveiden takia hän näkee tällä hetkellä enemmän kysymyksiä, kuin tilastoituun tietoon pohjaavia vastauksia.
– Kuinka suuri ensimmäinen lomautusaalto tulee olemaan? Kuinka kestäviä yritykset ovat eli kuinka suuri konkurssipiikki tullaan näkemään? Kuinka pitkään tartuntojen määrä jatkaa nousuaan ja milloin voidaan sanoa, että pandemia on selätetty? Kuinka nopeasti Suomi ponnahtaa takaisin potentiaaliselle kasvu-uralleen, Kotamäki luettelee.
Monet yritykset ovat kertoneet jo laajoista lomautuksista ja mahdollisista irtisanomisista.
– Tiedämme jo nyt, että lomautusten lukumäärä tulee olemaan merkittävä maaliskuussa. Tuoreen kyselymme mukaan puolet jäsenyrityksistämme aikoo lomauttaa tai peräti irtisanoa työntekijöitä seuraavan kahden kuukauden aikana, Kotamäki muistuttaa.