Hedelmien ja vihannesten viljelyyn ei tarvita suurta tilaa. Jos puutarha on pieni eikä sinne mahdu keittiötarhaa, sen voi korvata istutusastioilla.
Herne viihtyy aurinkoisella ja lämpimällä paikassa ilmavassa, hyvin kalkitussa maassa. Savimaita parannetaan hiekalla. Lannoitus saa olla melko niukkaa, sillä typpeä tarvitaan vain kasvun alussa. Koska herneet ovat kylmänarkoja, siemenet kylvetään vasta touko–kesäkuun vaihteessa maan lämmettyä 10-asteiseksi. Itämistä voi nopeuttaa liottamalla siemeniä yön yli. Siemenet kylvetään viiden sentin syvyyteen viiden sentin välein. Herne ei pysty kilpailemaan rikkakasvien kanssa, joten rivivälit on harattava tai kitkettävä kesäkuussa.
Herneiden kasvua saadaan joudutettua keväisin kasvihuoneviljelyllä, mutta myös kasvulaatikko sopii samaan tarkoitukseen, jos kylvöksiä on vain vähän. Lämpötila voi nousta laatikossa varsin korkeaksi, joten sitä kannattaa tarkkailla ja laittaa tarvittaessa tikku pitämään kantta auki. Kasvilaatikko saattaa olla puutarhassa käytännöllisyytensä lisäksi oikein hauska somiste.
Makua saadaan pieneen suuhun myös curry-yrtillä, sitruunatimjamilla ja orvokilla, jonka syötäviä kukkia voi laittaa salaattien tai kesäisen kakun päälle.
Koti perhosille
Niityn perustamiseen on monia hyviä syitä, mutta erityisen suositeltavaa se on silloin, kun puutarhassa on paikka, jossa nurmikko ei kasva. Jos sille ei löydy luontaista paikkaa, sen voi perustaa myös nurmikolle, joutomaalle tai pellolle. Avoimen maan muuttaminen niityksi on hankalinta, sillä siinä tulee usein hankaluudeksi siementen puute. Onneksi kotimaisia siemeniäkin on jo saatavissa.
Alku saattaa olla työlästä mutta kun kasvu on päässyt alkuun, niitty hoitaa pitkälle itse itseään. Perustamisenkaan ei silti tarvitse aina merkitä maapohjan muokkaamista ja siementen kylvöä, vaan monille paikoille soveltuvat vähemmän voimalliset toimenpiteet. Silloin voidaan puhua perustamisen sijaan pikemminkin niityn edellytysten luomisesta.
