Hallitus on tehnyt periaatepäätöksen siitä, millaisia vanhoja metsiä valtio suojelee alueillaan. Arvostelusta huolimatta kriteerit ovat käytännössä samanlaiset kuin ne, jotka hallitus esitteli jo viime kesänä.
Esimerkiksi Etelä- ja Keski-Suomessa suojeltavan lehtimetsän täytyy olla vähintään 100-vuotiasta ja havumetsän 140-vuotiasta.
Metsän pitää myös sisältää runsaasti kuollutta puuta, vähintään 30–50 kuutiota hehtaarilla.
Asiantuntijat ja luonnonsuojelujärjestöt ovat arvostelleet kriteereitä liian tiukoiksi. Niiden perusteella Etelä-Suomesta ei ole juuri löytymässä suojeltavia metsiä.
Valitut kriteerit ovat maa- ja metsätalousministeriön ehdotuksen mukaisia, vaikka myös ympäristöministeriö osallistui valmisteluun ja teki omat ehdotuksensa.
Vanhojen metsien suojelemisesta tehtiin päätös, sillä siitä on linjattu hallitusohjelmassa.
Myös EU velvoittaa, että jäsenmaiden jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät pitää etsiä ja siirtää suojeluun. Maiden on täytynyt laatia omat, tieteeseen perustuvat kansalliset kriteerit vanhoille metsille.
Hallitus sivuutti täysin laajan kritiikin
Asiantuntijat ja luonnonsuojelujärjestöt arvostelevat kriteereitä aivan liian tiukoiksi ja hallituksen toimintaa omavaltaiseksi.
Esimerkiksi vasemmistoliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Minja Koskelan mukaan kriteerien tieteenvastaisuus on ”farssi, jossa voitot menevät luonnon edelle”.
Samaa mieltä on Suomen luonnonsuojeluliitto.
– Suomi sitoutui suojelemaan jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät jo kesällä 2020. Viiden vuoden valmistelun jälkeen tänään annetut suojelukriteerit ovat valitettavasti iso riman alitus, liiton tiedotteessa todetaan.
– Sadat tutkijat, tiedepaneelit ja lukuisat suomalaiset asiantuntijat ovat osoittaneet, että suojelun kriteerit eivät ole tiedepohjaiset, vaan ne jättävät ison osan suojelemattomista arvometsistä hakkuiden armoille hallituksen päätöksellä.
Liiton mukaan valtaosa valtion maiden vanhoista suojelemattomista metsistä jää nyt vaille suojaa varsinkin eteläisessä Suomessa.