Yhteishaussa ilman ammattikoulu- tai lukiopaikkaa jääneelle nuorelle opiskelupaikan löytäminen on työn ja tuskan takana.
Ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jääneille on sorvattu useita syrjäytymistä ehkäiseviä koulutusohjelmia, kuten peruskoulun numeroiden korottamiseen tarkoitettu kymppiluokka tai ammattikouluun valmistava ammattistartti. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että jokainen koulu päättää ohjelmiensa hakuajat ja -kriteerit itse. Käytännöt vaihtelevat paljon, eikä koottua tietoa mahdollisuuksista ole helppo löytää.
Vantaalainen Tomas Herkama jäi kevään ja alkukesän hauissa ulkopuolelle, ja pyrkii syksyllä alkavaan ammattistartti-koulutukseen. Herkaman äidin Anne-Mari Lehtisen mukaan hakuprosessit ovat sekavat.
– Hakeminen tuntui hankalalta. Aiheeseen liittyviä erilaisia verkkoportaaleja oli niin paljon. Meidän kohdalla ainakin tarvittiin ulkopuolista apua, että osattiin oikeat paikat löytää.
Hakusivustot muodostavat viidakon
Peruskoulun päättäneen nuoren jatko-opiskelumahdollisuuksista on koottu tietoa useille nettisivustoille: opintoluotsi.fi, ammattikoulutus.com, koulutusnetti.fi ja edu.fi ovat valtakunnallisia palveluja, joihin on koottu tietoa siitä, mitä tehdä, jos valtakunnan hauissa jää ilman koulupaikkaa.
Lisäksi joillakin kunnilla saattaa olla omia sivustojaan, kuten esimerkiksi Helsingin kaupungin oma ysinjalkeen.fi. Näistäkään ei usein ole apua, sillä tarkat tiedot kustakin koulutuksesta löytyvät jokaisen koulun omilta sivuilta. Kaikki kunnat eivät edes järjestä kouluissaan kymppiluokkia, sillä pakkoa ei ole.
Kun kukaan ei koordinoi ylhäältä käsin nuorten tukikoulutusta, vaihtelevat hakuvaatimukset suuresti. Esimerkiksi jotkut ammattikoulut vaativat työtodistuksia ja etukäteishaastatteluja, toisiin mitään näistä ei tarvita. Useisiin paikkoihin haettaessa selvitystyö kertautuu, ja tiedonhaku vaatii lähestulkoon akateemisia taitoja.