Kuusikymmentä vuotta sitten ihmiset ympäri maailmaa lukivat hämmästyneinä uutisia Juri Gagarinista.
27-vuotias neuvostoliittolainen oli tehnyt ihmiskunnan historiaa ja käynyt ensimmäisenä ihmisenä avaruudessa.Vajaat kaksi tuntia kestänyt Vostok 1 -lento kiersi maapallon kertaalleen 12. huhtikuuta 1961. Gagarinista tuli saman tien maailmankuulu, ja hän kiersi kertomassa avaruuslennostaan useissa maissa, myös Suomessa.
Aalto-yliopiston avaruustieteen ja -tekniikan professori Esa Kallio sanoo, ettei Gagarinin lennon merkitystä voi väheksyä. Se oli jatkoa Sputnik-satelliitille, jonka Neuvostoliitto oli laukaissut Maan kiertoradalle vuonna 1957.
– Jo Sputnik herätti suurta kansainvälistä kiinnostusta ja hämmennystäkin. Mutta nyt tietenkin ihmisen meno avaruuteen toi avaruuslentoihin uutta inhimillistä näkökulmaa. Jokainen saattoi itse kuvitella mielessään, miltä tuntuisi olla avaruudessa, Kallio sanoo.
– Vielä kun Juri Gagarin oli hymyilevä ja iloisen näköinen ihminen, niin lento loi avaruustoiminnasta pehmeämpää kuvaa.
Neuvostoliiton huippuhetki
1960-luvulla elettiin kylmän sodan ja Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton avaruuskilvan kiihkeimpiä vuosia. Gagarinin saavutus oli Neuvostoliitolle suuri propagandavoitto ja kova isku Yhdysvalloille, joka sai ihmisen kiertoradalle vasta seuraavana vuonna. Neuvostoliitto oli ottanut jo tätä ennen Sputnikin avulla avaruuskisan ensimmäisen erävoiton.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Ensimmäinen miehitetty avaruuslento oli kuitenkin myös Neuvostoliiton avaruusohjelman aallonharja, joka sisuunnutti Yhdysvaltoja. Seuraavan ja ehkäpä tärkeimmän virstanpylvään saavutti Yhdysvallat, joka vei ensimmäisenä ihmisen kuun pinnalle vuonna 1969.Tämän jälkeen kilpajuoksu avaruuteen rauhoittui, ja edellisestä ihmisen käynnistä kuussa tulee ensi vuonna jo 50 vuotta, mitä Kallion mukaan olisi 1970-luvulla pidetty pienenä ihmeenä.
Avaruustutkimuksen luonne onkin muuttunut. Jos avaruudesta haettiin ennen tutkimustiedon ohella lähinnä kansallista arvovaltaa, nyt sieltä hamutaan myös taloudellista hyötyä.
Kiina tullut uudeksi peluriksi
Vaikka Gagarinin lennon ja kuulentojen kaltaisia koko ihmiskunnan huomion kiinnittäviä merkkipaaluja ei ole viime vuosina juuri nähty, avaruudessa tapahtuu nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Uusia satelliitteja ja luotaimia laukaistaan avaruuteen hengästyttävällä tahdilla.
Myös suurvaltakilpailu on jälleen nostamassa päätään, kun Kiina on tullut mukaan suureksi peluriksi avaruuteen. Kiinalaisluotaimet ovat tehneet onnistuneita laskeutumisia Kuun pinnalle, ja pian kiinalaiset yrittävät laskeutumista Marsiin. Saavutukset tuovat nousevalle suurvallalle kansainvälistä arvostusta.
– Kiinan avaruussaavutukset osoittavat Kiinan olevan teknologisesti erittäin kehittynyt, ja se on Kiinalle ylpeyden aihe. He pyrkivät olemaan maailman suurin avaruusvalta parinkymmenen vuoden sisällä.
Mukaan avaruustoimintaan on tullut luotaimillaan muitakin uusia maita, kuten esimerkiksi Intia, Japani ja Arabiemiirikunnat.
Avaruus on nyt liiketoimintaa
Yksi merkittävä muutos aikaisempaan on se, että nyt avaruudessa operoivat muutaman suurvallan lisäksi myös yksityiset yritykset.
– Yksityiset yritykset rakentavat kantoraketteja. He myös omistavat ja operoivat niitä. Sitten (Yhdysvaltain avaruushallinto) Nasa ostaa heiltä kuljetuksia vähän niin kuin taksipalvelun, Kallio kuvailee.
Avaruudesta on myös esimerkiksi tietoliikennesatelliittien kautta tullut osa monien ihmisten jokapäiväistä elämää.
– Useista avaruusasioista, jotka olivat aikoinaan ainutkertaisia, on tullut nykyään lähes arkipäivää. Yritykset tekevät avaruudessa liiketoimintaa.
Tämän myötä esimerkiksi osien uudelleenkäytettävyyteen kiinnitetään aivan eri tavalla huomiota kuin aiemmin, jotta kustannukset saadaan pidettyä kurissa. Esimerkiksi SpaceX-yhtiön Falcon 9 -kantoraketti pystyy palaamaan maahan useaa uudelleenkäyttöä varten.Tämä on liiketoiminnassa tärkeää, sillä yksityiset yritykset eivät voi käyttää rahaa yhtä merkittävästi kuin toisiaan vastaan kilpailevat suurvallat.
Saisiko Suomi oman Gagarininsa?
Suomalaisyrityksilläkin on osansa avaruuden kaupallistumisessa. Nasa valitsi viime vuonna Nokian toteuttamaan 4g-tietoliikenneverkon Kuuhun tulevia käyntejä ja suunniteltua kuuasemaa varten. Verkon testaaminen Kuussa saattaa alkaa jo ensi vuonna. Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa astronautit voivat esimerkiksi lähettää Kuusta reaaliaikaista korkealaatuista videokuvaa.
Suomessa on myös avaruusalan yrityksiä, jotka rakentavat muun muassa satelliitteja. Aalto-yliopistokin on viime vuosina laukaissut kiertoradalle kolme omaa piensatelliittiaan.
– Suomen avaruustoiminnassa puuttuu vielä oma astronautti, Kallio huomauttaa ja muistuttaa, että suomalaisillekin avoin Euroopan avaruusjärjestön astronauttihaku on edelleen käynnissä.
Teknologian kehitys mahdollistaa avaruusturismin
Myös avaruusturismi on vähitellen tullut mahdolliseksi. Jotkut ovat jo päässeet käymään avaruuslennoilla, jotka käväisevät nopeasti Maan ilmakehän ulkopuolella. Lähivuosina voidaan kuitenkin nähdä jo ensimmäinen maksettu matka Kuun ympäri.
Menee kuitenkin vielä pitkään, ennen kuin avaruusmatkailu on mahdollista tavallisten ihmisten kukkaroille.
Asetelma on silti muuttunut. Siinä missä Gagarinin pääsy kiertoradalle ja turvallinen paluu maahan vaati suurvallalta monen vuoden valtavat panostukset, nyt vastaavaan pystyvät yritykset.
– On yksityisiä yrityksiä, jotka myyvät näitä palveluja. Kuka tahansa voi päästä avaruuteen, jos on tarpeeksi varallisuutta. Ei tarvitse välttämättä olla yhteyksiä Yhdysvaltain tai Kiinan avaruushallinnossa, Kallio toteaa.
– Uusi teknologia mahdollistaa sen, että nyt jopa yksityiset avaruusyritykset pystyvät tekemään asioita, jotka ennen olisivat olleet niin kalliita, että vain suurvallat olisivat pystyneet niitä toteuttamaan.
Ensin kuuasema, sitten Marsiin
Uusien merkkipaalujenkaan saavuttaminen ei ole lakannut. Viime kuukausina huomiota on kerännyt etenkin Nasan Perseverance-mönkijän saapuminen Marsiin.
Lue myös: Ongelma Marsissa: Nasan helikopterilento punaisella planeetalla lykkääntyy
Aivan näinä päivinä Perseverancen mukanaan kuljettaman Ingenuity-minihelikopterin on tarkoitus tehdä ensimmäinen testilentonsa Marsissa. Se olisi ensimmäinen ihmistekoisen laitteen hallittu lento vieraan planeetan ilmakehässä. Kallio näkeekin tapahtumassa yhteyksiä Wrightin veljesten lentokoneen historialliseen ensilentoon Maassa.
Helikopteri saaminen lentämään luotettavasti Marsissa olisi tärkeä saavutus, sillä planeetan tutkiminen lentämällä on helpompaa kuin mönkijöillä.
Seuraava koko ihmiskunnan huomion keräävä avaruustutkimuksen virstanpylväs on pysyvän kuuaseman perustaminen, mihin Nasan Artemis-ohjelma tähtää jo tämän vuosikymmenen aikana. Aluksi Nasa aikoo viedä ihmisen takaisin Kuun pinnalle vuosikymmenien tauon jälkeen. Kuulennon on tarkoitus toteutua jo vuonna 2024, ja tällöin myös ensimmäisen naisen olisi tarkoitus astua Kuun pinnalle.
Pysyvä kuuasema olisi merkittävä askel Apollo-ohjelman muutaman päivän käväisyihin verrattuna. Nasan lisäksi myös Venäjä ja Kiina suunnittelevat omaa kuuasemaansa.
Seuraava virstanpylväs olisi sitten miehitetty lento Marsiin, jonka toteutumiseen menee kuitenkin vielä vuosia. Selvästi lyhyemmän välimatkan ansiosta kuuasema on realistisempaa toteuttaa ensin.
Miehitetty missio vaatii paljon valmistelua miehittämättömillä lennoilla, ja Nasan nykyinenkin tutkimustoiminta Marsissa pohjustaa miehitettyä lentoa.