Saksan hallituksen eilen tekemä kunnianhimoinen ja historiallinen päätös luopua ydinvoiman lisäksi hiilivoimasta vuoteen 2038 mennessä sai jo tänään konkretiaa. Yksi Saksan energiahuollosta vastaava jättiyritys, Fortumin puoliksi omistama Uniper, ilmoitti omasta aikataulustaan kivihiiliyksiköiden alasajossa.
Uniperin päätös on selvästi myös vastaveto yhtiön uusimman, vielä käynnistysvaiheessa olevan Datteln 4 -hiilivoimalan ympärisöjärjestöiltä saamaan kritiikkiin.
Uniper sulkee seitsemästä voimalastaan niin kivihiilivoimalan Gelsenkirchenissä kuin voimalan Wilhelmshafenissa vuoden 2022 loppuun mennessä. Niiden yhteenlaskettu teho on 1500 Megawattia.
Vuoden 2025 loppuun mennessä yhtiö suunnittelee sulkevansa myös Staudingerin ja Heydenin yksiköt.
Uniper arvioi, että yhdessä aiempien, vuonna 2015 tehtyjen päätösten kanssa Uniperin hiilivoimaloiden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt Saksassa vähenevät noin 18 miljoonaa tonnia vuodessa.
Ympäristöaktivistien hampaissa
Uniper on ollut ympäristöaktivistien hampaissa viime viikot sen käynnistäessä yhtiön uusinta ja nykyaikaisinta kivihiilivoimalaa, Datteln 4:sta. Kriitikoiden mielestä on järjetöntä käynnistää vielä uusi hiilivoimala kun Saksan hallitus eilen lopullisesti sinetöi päätöksensä lopettaa kaikki hiilivoima Saksasta vuoden 2038 loppuun mennessä.
Uniperin mukaan Datteln 4 on nykyaikaisin ja tehokkain hiilivoimala Saksassa, jonka avulla yhtiö pystyy pysäyttämään useita enemmän päästöjä aiheuttavia yksiköitä.
– Vapaaehtoisilla useiden yksiköiden lopettamisilla ja uuden Datteln 4 -voimalan käynnistämisellä arvioimme Saksan hiilivoimalapäästöjen laskevan seuraavien viiden vuoden aikana noin 40 prosenttia, ja samalla pystymme takaamaan asiakkaillemme sähkötuotannon katkeamattomana, sanoo Uniperin tuore toimitusjohtaja Andreas Schierenbeck.
Schierenbeckin mukaan yhtiön tavoite on aktiivisesti ja rakentavasti osallistua omalta osaltaan Saksan tavoitteeseen ajaa hiilivoimalat alas ja laskea hiilidioksidipäästöjä merkittävästi.
– Haluamme näyttää, että viime vuosien keskustelusta seuraa myös toimenpiteitä ja konkretiaa siitä, miten Saksa toteuttaa tavoitteensa kivihiilestä luopumiseksi.
Fortumilla ei vielä määräysvaltaa
Saksan hallituksen eilen hyväksymä energiaohjelma varmistaa neljässä eri osavaltiossa sijaitsevien hiilivoimaloiden lopettamisesta korvauksia niin voimalayhtiöille, yhtiöiden työntekijöiden uudelleen koulutukseen kuin aluetukea uusien työpaikkojen luomiseen.
Fortum ei voi kommentoida Uniperin tekemiä päätöksiä, koska yhtiöllä ei ole vielä määräysvaltaa Uniperiin. Oletettavasti Uniperin tänään julkistamat päätökset hiiliyksiköistä ovat kuitenkin linjassa Fortumin päämäärien kanssa.
Saksalaiset ympäristöjärjestöt ovat vedonneet jo useaan kertaan sekä Fortumiin että Suomen hallitukseen, että yhtiö toteuttaisi hiiliyksiköiden alasajon ja päästöjen vähentämisen mahdollisimman nopeasti. Erityisesti kritiikkiä on saanut uuden Datteln 4 -yksikön käynnistäminen.
Fortum tavoittelee Uniperissa 70 prosentin omistusosuutta ja määräysvaltaa yhtiön asioihin. Siihen tarvitaan lupa Venäjän hallinnosta. Päätös oli käytännössä jo lähes valmis, mutta asia mutkistui ja viivästyi kun Venäjällä vaihtui hallitus.
Fortum toivoo saavansa Venäjältä luvan nostaa omistusosuutensa Uniperissa 70 prosenttiin. Uniperilla on paljon liiketoimintaa Venäjällä.
Ongelma liittyy käytännössä yhden voimalan vedenpuhdistusyksikköön Venäjällä. Lain mukaan vieraan valtion omistama taho ei saa kontrolloida yhtiötä, joka vaikuttaa Venäjällä strategisiin toimintoihin. Kyseinen pieni vedenpuhdistusyksikkö lasketaan strategiseksi toiminnoksi.
Uniperin päätökset ja aikataulu tuskin lopettavat ympäristöjärjestöjen kritiikkiä Uniperia, Fortumia ja DatTeln 4:n käynnistämistä kohtaan. Keilaniemessä ollaan kuitenkin tyytyväisiä, että Uniperin päätökset ovat linjassa Fortumin omien tavoitteiden kanssa panostuksista hiilidioksidin vähentämiseen ja puhtaampaan energiatuotantoon.
Fortum ja sen omistama Uniper näkee kaasun merkittävänä ylimenokauden ratkaisuna toteuttaa Saksan kunnianhimoinen tavoite lopettaa ydinenergian käyttö lopullisesti kahden vuoden kuluttua ja hiilivoimalat 17 vuoden kuluessa.