Kunta-alan työehtosopimuksilla tehtävä työ on 7-8 prosenttia kalliimpaa kuin sama työ yksityisellä sektorilla, laskee Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva).
Suurin lisäkustannus tulee työnantajan eläkemaksusta, joka on kunnissa keskimäärin neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin yksityisellä sektorilla. Kunnissa on aikoinaan myönnetty parempia eläke-etuja kuin yksityisellä puolella.
Loput selittyvät eroilla kuntien ja yritysten työehtosopimuksissa. Kuntatyössä voi olla alempia vähimmäispalkkoja kuin yksityisellä puolella, mutta toisaalta lyhyempiä työaikoja ja pitempiä lomia.
Tutkimuspäällikkö Ilkka Haaviston tekemä laskelma esitetään Evan julkaisussa "Onko kuntatyö kallista?". Laskelmassa on mukana kuusi ammattiryhmää: lähihoitajat, sairaanhoitajat, siivoojat, huoltomiehet, lastentarhanopettajat ja luokanopettajat.
Kaikkiaan Haavisto laskee, että kuntatyön lisähinnasta kertyy kunnille vuodessa 1,5–1,7 miljardin euron kustannustaakka.
– Se on kunnille merkittävä kilpailuhaitta suhteessa yksityisen sektorin palveluntuottajiin. Kunnat lähtevät takamatkalta kilpailuun yritysten kanssa, toteaa Haavisto.
Hän esittää, että eläkemaksuista syntyvää lisähintaa pitäisi tasata ja kunta-alan työehtoja muuttaa työnantajalle edullisemmiksi.
– Jos työnantaja ei ole kilpailukykyinen, siitä on haittaa myös työntekijälle, Haavisto perustelee.