Taloyhtiöiden mittavien korjaushankkeiden jälkipuinti paljastaa usein, että osakkaiden maksettavaksi on koitunut liian suuria tai pieniä osuuksia urakasta. Kiinteistöliitto kehottaakin osakkaita vaatimaan yhtiökokouksessa hankkeesta taloudellisen selvityksen
Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen kertoi Korjaushanke haltuun -seminaarissa Kemissä keskiviikkona, että Kiinteistöliitto kehottaa osakkaita vaatimaan korjaushankkeista taloudellisen selvityksen, jossa käsitellään johdon laatima hankerahoituslaskelma. Usein nimittäin paljastuu, että osakkaiden maksettavaksi on koitunut liian suuria tai liian pieniä osuuksia.
Laskelma hankerahoituksesta on erittely korjaushankkeen menoista ja rahoituksesta. Ilman laskelmaa osakkaiden on lähes mahdotonta saada tieto hankkeen kokonaiskustannuksista, ja siitä, mikä kunkin osakkaan osuus kustannuksista on. Vaikka laskelma näin ollen onkin osakkaan kannalta tärkeä, sen laatimiseen ei ole lakisääteistä velvoitetta.
Osakkaat osallistuvat korjaushankkeen rahoittamiseen yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaisesti. Yhtiöjärjestyksessä voi olla maksuosuuksille erilaisia perusteita ja kertoimia.
– Osakkaiden oikeuksien kannalta on tärkeää, että maksuosuudet jakaantuvat yhtiöjärjestyksessä määritellyin perustein, korostaa Pynnönen.
Vastikkeet käytettävä oikein
Lisäksi Pynnönen muistuttaa, että osakkailta korjaushanketta varten kerättyjä pääomavastikkeita ei saa käyttää sellaisten menojen maksamiseen, jotka kuuluvat maksettavaksi jostain toisesta vastikkeesta. Hanketta varten kerätyllä pääomavastikkeilla on maksettava hankkeesta aiheutuvat kulut, eikä sillä saa kattaa taloyhtiön hoitokuluja.
Korjaushankkeen valmistuttua selviävät toteutuneet kulut.
– Laskelmaan on sisällytettävä varsinaisen urakan kustannusten lisäksi kaikki yhtiölle hankkeesta koituneet kustannukset kuten rakennuttamisen, suunnittelun projektinjohdon, ja jopa harjannostajaisten kulut, jos sellainen on pidetty, Kiinteistöliiton kehityspäällikkö luetteli.