Eroottinen novelli: Vieras pimeän jälkeen

Jo usean yön ajan olin herännyt tunteeseen, että joku huoneessani tarkkaili minua, välillä kosketellen ihoani. Uneen asti tunsin kylmät kädet kasvoillani, ihollani ja kuulin korvissani pehmeät kuiskaukset. Herätessäni huoneeni oli kuitenkin tyhjä, vain viileä muisto kihelmöi ihollani ja kuiskaukset kaikuivat korvissani. Joka ilta sinnittelin pysyäkseni valveilla, kuitenkin epäonnistuen. Odotin jo häntä...

Eräänä yönä heräsin säpsähtäen. Mennessäni nukkumaan olin sammuttanut valot, mutta nyt huoneessani loi valoa muutama kynttilä ja ikkunasta kumottava täysikuu. Nousin istumaan. Katossänkyäni ympäröivän pitsiverhon toisella puolen hahmon, joka istui hiljaa katsellen minua. Hän tuli vuoteeni luo ja kosketti pitsiverhoa sormenpäillään.

Näin ohuen verhon lävitse hänen pitkien, paksujen, kevyesti kiharoitten hiuksien välkehtivän kynttilänvalossa. Seurasin hänen liikkeitään hänen kuljettaessaan sormeaan pitkin pitsiä tullessaan vuoteeni toiselle puolen. Hengitykseni värisi. Sitten hän raotti verhoja ja viimein näin hänet kokonaan, hengitykseni salpaantui. Hänen ihonsa oli valkoinen, kuin ikkunasta kumottavan kuun valo ja yhtä sileää kuin marmori. Hänen silmänsä hohtivat lukemattomia värejä, joitten nimiä en tuntenut. Hän oli pukeutunut ylellisiin vaatteisiin; valkoiseen leveähihaiseen puuvillapaitaan ja kirjailtuun mustaan takkiin sekä tummiin housuihin. Hän istui vuoteelleni, värähdin. Sitten hän hymyili.

Pakenin vuoteeni nurkkaan, olin kuullut hänen kaltaisistaan. Hänen kulmahampaansa kiilsivät valkoisina ja terävinä. Hän ojensi kätensä ja kosketti kasvojani.

– Älä pelkää, hän kuiskasi samettisella äänellä ja samalla hetkellä tiesin hänen vierailleen luonani useana yönä aiemminkin.

Rentouduin. Hän tuli sulavin liikkein lähemmäs minua. Hän painoi kätensä hiuksiini. Hänen kosketuksensa oli pehmeä, vaikkakin kylmä. Hän toi kasvonsa lähelle omiani. En vastustellut hänen koskettaessaan huuliani pehmeästi omilla huulillaan. Upotin oikean käteni hänen hiuksiinsa ja vedin hänet uuteen suudelmaan. Suudelma oli hellä ja odottamattoman vaativa. Hänen kielensä kosketti huuliani varovasti. Sisälläni heräsi tunne, jota en ollut koskaan aiemmin tuntenut. Uskaltauduin viemään sormeni hänen takkinsa napeille, eikä hän vastustellut avatessani ne hitaasti kiihkoutuneen suudelman lomassa.

Olin hänen vallassaan. Riisuin hänen puuvillapaitansa. Hänen rintansa oli vitivalkoinen, sileä... Piirtelin sormenpäilläni kuvioita sen virheettömään pintaan. Hänen huulensa etsiytyivät kaulani pulssille, tiesin hänen janoavan ihoni alla kuohuvaa lämmintä verta. Pian huulet hakeutuivat korvilleni, jota hän näykkäsi hellästi. Sitten hän katsoi silmiini. Hänen yliluonnolliset silmänsä hohtivat samaa himoa, mitä minä tunsin sisälläni. Sillä hetkellä hän oli inhimillisempi kuin moni muu vielä elävä ihminen. Huulet painautuivat uudelleen huulilleni himokkaina, kylminä.

Hän veti yömekon yltäni ja painoi minut vuoteelle selälleni tullen itse puolittain päälleni. Kielemme leikittelivät toistensa kanssa siinä uskomattomassa kielisuudelmien sarjassa. Hänen kätensä etsiytyi rintani pehmeälle kummulle, hän hieroi sitä ja suuteli. Hitaasti hänen kätensä laskeutui peiton alle, kohti hehkuvaa lämpöäni. Hänen kylmät sormensa tavoitti häpykumpuni ja lopulta se painautui kosteuteeni. Äännähdin nautinnollisesti tuntiessani kylmyyden vasten kuumuuttani. Hänen huulensa hyväilivät huuliani, en halunnut hänen lopettavan.

Juuri ollessani saavuttamassa huippuani, hän veti sormensa pois sisältäni. Katsoin häntä pettyneenä, hän hymyili kulmahampaat paljastavaa, silti lämmintä hymyä. Hänen huulensa painautuivat taas kaulalleni, koskettelivat pulssiani. Tunsin hänet kovana vasten reittäni. Hän riisui housunsa ja tuli peittoni alle. Avasin itseni hänelle. Hitaasti hän painautui sisälleni, äännähtäen hiljaa. Hän oli valtava, enkä voinut olla parahtamatta nautinnollisesti hänen kylmyytensä yhdistyessä hohtavaan kuumuuteeni. Aluksi hän teki pehmeitä, syviä työntöjä minuun koventaen tahtiaan työntö työnnön jälkeen. Olimme yhtä kokonaisuutta, kuin taivaankappaleet keskenään. Vaivuimme ihanaan tyydytyksen rytmiin.

Hänen huulensa hakeutuivat taas kaulalleni, olin suostuvainen mihin vain hänen kanssaan. Tunsin saavuttavani huippuani. Ihanat nautintomme äänet täyttivät huoneemme. Tunsin jokaisen aistini räjähtävän, näköni sumeni. Upotin kynteni hänen selkänsä lihaan. Täyttymyksen hetkellä, viimeisten työntöjen aikana tunsin hänen upottavan hampaansa kaulani ihoon. Se ei kuitenkaan sattunut, se vain syvensi täyttymystäni. Värit maalasivat sieluni taivaanrantaa, sydämeni hakkasi itseään ulos rinnastani. Lämpö valtasi jokaisen unohdetun paikan kehossani... Sytyin tuleen. Hänen kielensä lipoi kaulaani, hänen kultaiset hiuksena kutittelivat kasvojani.

Painoin pääni hänen kylmää, äänetöntä vasenta rintaansa vasten.

– Nuku, hän kuiskasi hiuksiini sivellessään kihelmöivää ihoani. Katsoin häntä.

– Tapaamme taas ensi yönä, hän lupasi lempeästi hymyillen.

Aamulla hän oli poissa, jättäen minut odottamaan seuraavaa yötä.

Nimim. Luciana deMarquis

Lue myös:

Kuvat: Shutterstock