Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessorin mukaan Trumpin voitto ei ollut yllätys.
Yhdysvaltain presidentiksi palaava Donald Trump pystyi kampanjassaan luomaan enemmän toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen kuin Kamala Harris, arvioi Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson.
Hänen mukaansa Trumpin voiton selkeys on pieni yllätys, vaikka voitto itsessään ei sitä ole. Hänen mukaansa demokraattien toiveet pettivät hieman samaan tapaan kuin vuonna 2016, jolloin Trump voitti vaaleissa Hillary Clintonin.
– Silloin kuviteltiin, että naiset äänestävät häntä (Clintonia), mutta naiset äänestivätkin miestensä kanssa Trumpia. Ja niin luulen, että kävi nytkin, Henriksson sanoo STT:lle.
– Vaikka Harris piti yllä aborttikysymystä ja naisten oikeuksia, ilmeisesti näille naisille kuitenkin sitten tärkeämpää oli heidän taloutensa ja työpaikat.
Harrisin talousohjelma jäi Henrikssonin mielestä varsin epäselväksi.
– Harris jäi kuitenkin vähän sellaiseksi tuntemattomaksi tekijäksi. Kukaan ei oikein päässyt jyvälle, mikä hänen ohjelmansa on.
Trump pystyi professorin mukaan valamaan uskoa parempaan tulevaisuuteen enemmän kuin Harris, mikä näyttää olleen äänestäjille tärkeämpää kuin Trumpin ruma käytös.
– Olkoonkin, että Trumpin kampanja tavallaan katsoo taaksepäin, että tehdään Amerikasta jälleen suuri, ja Harris korostaa tulevaisuuden uskoa. Ilmeisesti Trump kuitenkin pystyi luomaan äänestäjäkunnassa enemmän toiveikkuutta, ainakin taloudellisessa mielessä.
Lue myös: Republikaanit ottavat vallan senaatissa
Donald Trump on voittanut presidentinvaalit
Olisivatko esivaalit auttaneet?
Demokraattien vaalistrategia jättää Henrikssonin mielestä jonkin verran jossiteltavaa. Istuvan presidentin Joe Bidenin, 81, päätös luopua jatkokauden tavoittelusta heinäkuussa nostaa esiin kaksi kysymystä.
–Olisiko Biden voittanut Trumpin? Biden on kuitenkin kerran aikaisemmin voittanut hänet. Vai olisiko Bidenin pitänyt luopua jo puolitoista vuotta sitten, jolloin sitten olisi voitu valita demokraattien ehdokas normaalin esivaalikampanjan kautta? Henriksson pohtii.
Biden oli voittanut demokraattien esivaalit näytöstyyliin, niin kuin istuvat presidentit yleensä voittavat, koska vakavia haastajia ei ole. Biden kuitenkin luopui presidenttikisasta korkeaan ikäänsä ja terveyteensä kohdistuvien huolien takia. Luopumispäätöksensä jälkeen hän asettui tukemaan Harrisia.
– Kyllähän muutamat demokraatit olivat vähän näreissään siitä, että Harris ajettiin hyvin nopeasti demokraattien ehdokkaaksi. Mutta siinä tilanteessa varapresidenttiä oli tietysti hyvin vaikea syrjäyttää. Jos olisi menty normaalin esivaaliprosessin kautta, ehkä olisi saatu parempi ehdokas kuin mitä Harris oli.
Lue myös: Syyllisten etsintä aloitettu Harrisin leirissä – "Menty vakavasti vikaan"
Trumpilaisempi toinen kausi
Trumpin toisesta kaudesta Henriksson odottaa erilaista kuin ensimmäisestä vuosina 2017–2021. Hänen hallintonsa koostuu tällä kertaa ennen kaikkea trumpilaisista poliitikoista, kun siinä oli viimeksi paljon myös perinteisiä republikaaneja.
– Viimeksi Trump oli kuitenkin pitkälti sidoksissa republikaaniseen puolueeseen, mutta nyt tämä on keikahtanut niin että republikaaninen puolue on ollut Trumpin hallussa jo muutaman vuoden. Tämä tulee kyllä näkymään siinä, millaisia ministereitä Trump hallitukseensa nimittää.
Henrikssonin mielestä tällä hetkellä voi jopa sanoa, että Yhdysvaltain demokratia vahvistui vaalien myötä, koska vaalit sujuivat rauhallisesti eikä häirintää tai mielenosoituksia nähty samalla tavalla kuin neljä vuotta sitten.
– Mielenkiintoista on sitten nähdä, miten tässä käy, kun Trump nousee valtaan. Trumphan on kuitenkin ollut tavallaan yhdysvaltalaisen demokratian haastaja ja koetellut demokratian rajoja.