Yhdysvalloissa republikaanien Donald Trump voittaa presidentinvaalit, ennustavat useat yhdysvaltalaismediat. Voittoon tarvitaan vähintään 270 valitsijaa. Useat mediat ennustavat, että Trump voittaa Wisconsinin osavaltiossa, mikä nostaa hänen valitsijamääränsä ainakin 276:een.
Trumpin voiton ovat ennustaneet ainakin uutiskanavat CNN, NBC News ja ABC News sekä uutistoimisto AP.
Trump astuu virkaansa tammikuussa. Varapresidentiksi hänen rinnalleen nousee ohiolaissenaattori J. D. Vance.
Trump julistautui vaalien voittajaksi jo aiemmin, kun hänen voittonsa oli ennustanut vasta Fox News.
Trump saattaa lopulta saada vaalissa taakseen kaikki ratkaisevana pidetyt vaa'ankieliosavaltiot. Voittoennusteeseen mennessä useat mediat ehtivät ennustaa Trumpin voittavan ainakin Georgian, Pohjois-Carolinan, Pennsylvanian ja Wisconsinin.
Ääntenlasku on vielä kesken Michiganissa, Nevadassa ja Arizonassa, jotka menivät viimeksi demokraattien Joe Bidenille. Trump johtaa myös niissä ääntenlaskua.
New York Times kertoo Trumpin parantaneen tulostaan edellisistä vaaleista sekä republikaani- että demokraattivoittoisissa osavaltioissa.
Trump johtaa myös koko maan ääntenlaskentaa.
Demokraattien Kamala Harris ehti voittoennusteeseen mennessä kerätä eri ennusteissa taakseen noin 220 valitsijaääntä. Harrisin kampanjasta kerrottiin aiemmin, että hän ei aio pitää puhetta yöllä paikallista aikaa.
Historian toinen palaava presidentti
Trump oli vuosina 2017–2021 Yhdysvaltain 45. presidentti. Tuolloin hänen varapresidenttinään toimi Mike Pence.
Trumpista tulee Yhdysvaltain historian toinen presidentti, joka onnistuu palaamaan Valkoiseen taloon. Aiemmin samaan pystyi Grover Cleveland, joka oli presidenttinä 1885–1889 sekä 1893–1897.
Vuoden 2016 vaalien voiton Trump vei demokraattien Hillary Clintonin edestä. Vuoden 2020 vaaleissa hän puolestaan hävisi Bidenille.
Trump on ensimmäinen Yhdysvaltain aiempi presidentti, joka on saanut rikostuomion. Hänet tuomittiin liikeasiakirjojen väärentämisestä viime toukokuussa niin sanotussa hyssyttelyrahaoikeudenkäynnissä.
Maailman tunnetuin poliitikko, josta jokaisella on mielipide
Associated Pressin ennustetta käyttävät muun muassa yhdysvaltalaislehdet New York Times ja Washington Post.
Donald John Trump syntyi 14. kesäkuuta 1946 New Yorkissa vauraaseen perheeseen neljäntenä lapsena perheen viidestä lapsesta. Hänen neljästä sisaruksestaan on yhä elossa hänen isosiskonsa, vuonna 1942 syntynyt Elizabeth.
Hänen isänsä Frederick Trump oli tehnyt miljoonaomaisuuden kiinteistökaupoilla New Yorkin kaupungissa. Äiti Mary MacLeod Trump oli syntynyt Skotlannissa.
1:07Katso video: Kuka on Donald Trump?
Trumpin isä valitsi itse Donaldin perheen liiketoimien jatkajaksi. Donald oli jo hankkinut kokemusta kiinteistöbisneksestä työskennellessään opiskeluidensa aikana isänsä yhtiössä.
Hän opiskeli arvostetussa Pennsylvanian yliopistossa ja suoritti siellä liiketalouden alemman korkeakoulututkinnon.
Trump sai vapautuksen Vietnamin sodan kutsunnoista 1960-luvun lopulla ensin opiskeluiden ja sittemmin terveydellisten syiden, tarkemmin sanottuna kantapäänsä luuongelmien takia.
Kovan linjan bisnesmies
Isän siirryttyä syrjään perheyrityksen johdosta, Donald Trump ryhtyi tekemään liiketoimia toden teolla 1970-luvun alussa. Hän hyötyi New Yorkin ikääntyvän kaupungin väistämättömästä modernisoinnista.
Trump korjautti useita hotelleja ja rakennutti pilvenpiirtäjiä, tunnetuimpana Trump Tower Manhattanilla. Hän sijoitti 58-kerroksiseen pilvenpiirtäjään muun muassa perheyhtiönsä Trump Organizationin pääkonttorin ja ylimpään kerrokseen henkilökohtaisen asuntonsa.
Donald Trump laajensi toimialaansa ajan myötä sekä uhkapeliliiketoimintaan ja laajemmin turismibisnekseen, ja ennen kaikkea suureen intohimonsa kohteeseen eli golfiin.
Nykyisellään Trump omistaa toistakymmentä golfkenttää ympäri maailmaa. Osa niistä on lajin arvostetuimpia.
Trump saavutti julkisuutta piinkovana bisnesmiehenä. Hän kirjoitti rikastumisoppaita kansalle ja esiintyi lehtien haastatteluissa. Kaikki julkisuus ei ollut yksinomaan myönteistä. Hänen omaisuutensa arvo laski suuresti kiinteistökuplan puhjettua 1990-luvulla ja hänen yhtiöllään oli välillä satojen miljoonien velat.
Julkisuuden huippukohta ajoittui Diili-televisiosarjaan (The Apprentice), jonka tähtenä Trump esiintyi vuodesta 2005 alkaen kymmenen vuoden ajan.
Monipuolue-Trump kiinnostuu politiikasta
Donald Trump osoitti kiinnostusta politiikkaan jo vuosikymmeniä sitten. Hän liittyi demokraattisen puolueen jäseneksi vuonna 2001. Sitä ennen hän kuului miljonääriliikemies Ross Perotin johtamaan reformipuolueeseen, joka oli 1990-luvulla yksi menestyksekkäimmistä yrityksistä muodostaa Yhdysvaltoihin kolmas suuri poliittinen puolue.
Tätä ennen hän oli rekisteröitynyt republikaanien äänestäjäksi.
Varhainen poliitikko-Trump esiintyi jonkinlaisena liberaalina. Hän muun muassa kannatti aborttioikeuksia ja tuki hetken aikaa demokraattien Hillary Clintonia presidentiksi vuoden 2008 esivaaleissa.
Muutos alkoi tapahtua samojen vaalien aikaan. Takaisin republikaaniseen puolueeseen hän liittyi vuonna 2009.
Osaltaan Trumpin valintaa presidentiksi ennakoi oikeistopopulistiseksi luonnehdittu Teekutsuliike, joka vastusti liittovaltion vallan kasvua presidentti Barack Obaman aikana ja pyrki myös rajoittamaan maahanmuuttoa.
Liike levitti myös perättömiä huhuja Obamasta. Yksi niistä oli, että että Obaman syntymätodistus olisi väärennetty, eikä hän olisi syntyperäinen Yhdysvaltain kansalainen, eikä näin ollen voisi toimia presidenttinä.
Presidentiksi ennennäkemättömällä kampanjalla
Donald Trump nousi monien yllätykseksi presidentiksi marraskuun 2016 vaaleissa. Monet mediat uskoivat vielä vaalipäivänä Clintonin voittavan vaalit, sillä hän oli edellä mielipidemittauksissa.
Trump sai lähes kolme miljoonaa ääntä vähemmän kuin vastaehdokkaansa Hillary Clinton, mutta voitti valitsijamiehet äänin 304–227. Poikkeuksellisen paljon eli seitsemän valitsijamiestä äänesti jotakin muuta kuin Trumpia tai Clintonia.
2:50Katsaus vuoteen 2016.
Suorapuheisen Trumpin vaalikampanja, jota luonnehdittiin populistiseksi, antoi esimakua siitä, mitä tuleman piti. Hän muun muassa vaati Hillary Clintonin vangitsemista tämän työsähköpostin huolimattoman käytön takia.
Osa Trumpin kannattajista alkoi viljellä erilaisia salaliittoteorioita Clintonista ja demokraattisesta puolueesta ylipäätään.
Trumpin vaaliohjelmaan kuului muun muassa vapaakaupan vastustaminen, "Amerikka ensin" -ajattelu sekä talouspolitiikassa että arvopolitiikassa, verokevennysten kannattaminen, ilmastotoimien vastustaminen ja Obaman terveydenhuoltouudistuksen, niin sanotun Obamacaren purkaminen.
Hänen puhetapansa muuttui aikaa myöten myös entistä maahanmuuttovastaisemmaksi. Erityisesti Trump vastusti maahanmuuttoa islamilaisista maista, ja sittemmin myös Latinalaisesta Amerikasta.
Trumpin presidenttikausi jakoi voimakkaasti sekä poliitikkoja että tavallisia kansalaisia. Presidenttikautta avitti republikaanipuolueen saavuttama enemmistö kongressin molemmissa kamareissa.
Trump kannattajineen alkoi saada myös enemmän otetta republikaanisesta puolueesta. Vielä Trumpin ilmaantuessa esivaalikisaan vuonna 2015, monet puolueessa olivat kauhistuneita hänen populistisesta ja enenevässä määrin nationalistisesta retoriikastaan.
Hänen presidenttikautensa päättyessä vuonna 2021 puolue oli jo vahvasti Trumpin ja hänen kannattajiensa hallinnassa.
Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset osoittivat Venäjän "suurella todennäköisyydellä" sekaantuneen vuoden 2016 vaaleihin pyrkien auttamaan Trump voittoon muun muassa murtautumalla demokraattisen puolueen tietojärjestelmiin, jakamalla sieltä dokumentteja internetissä ja ostamalla sosiaalisesta mediasta mainostilaa, jonka tarkoituksena oli vahvistaa Yhdysvaltojen kahtiajakoa.
Kaaosta Valkoisessa talossa – "aikuiset" ja "lapset"
Donald Trumpin astuttua Valkoiseen taloon hän pani tuulemaan nopeasti. Hän aloitti poliittisen ohjelmansa toteuttamisen nopeasti ja jo ensimmäisenä presidenttivuotenaan hän veti Yhdysvallat pois muun muassa Pariisin ilmastosopimuksesta, YK:n kulttuuri- ja opetusjärjestöstä Unescosta ja Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksesta.
Lisäksi hän määräsi mittavat tullit kiinalaisille tuontitavaroille aiheuttaen kauppasodan Kiinan kanssa.
Trump määräsi myös maahantulokieltoja seitsemästä eri islamilaisesta maasta tuleville ihmisille ja alkoi suunnitella muuria Meksikon vastaiselle rajalle maahanmuuton estämiseksi.
3:28Muu maailma arvosteli Trumpin päätöstä irtautua Pariisin ilmastosopimuksesta.
Nämä hankkeet saivat tuen tuolloin republikaanienemmistöiseltä kongressilta, samoin liittovaltion tuloveron lasku kaikista korkeimmassa tuloluokassa.
Jotkut hänen avauksistaan vaikuttivat ulkomaiden silmissä jopa koomisilta, esimerkiksi pyrkimys ostaa maailman suurin saari Grönlanti Tanskalta.
Fossiilisten polttoaineiden käyttöä hän lupasi lisätä Yhdysvalloissa kuvaillen tulevaa kiivihiilivoimaa "todella puhtaaksi hiileksi".
Poliittisia vastustajiaan Trump haukkui, solvasi ja ivasi julkisuudessa koko presidenttikautensa ajan mitä moninaisimmilla tavoilla, sanojen lisäksi myös ilmeillä ja eleillä irvaillen.
Varsinaisesti ei ollut väliä, olivatko eri mieltä olevat kotimaasta vai ulkomaita, omasta puolueesta vai kilpailevasta puolueesta. Se, joka joutui presidentin hampaisiin, sai kuulla julkisuudessa kunniansa tavalla, jota kukaan Yhdysvaltain presidentti ei ollut aiemmin tehnyt.
Hallinnon kokeneemmat ja vakaammin käyttäytyvät poliitikot saivat mediassa pian lempinimen "aikuiset". Näihin laskettiin esimerkiksi öljy-yhtiö Exxonin johdosta ulkoministeriksi siirtynyt Rex Tillerson, puolustusministeri, ex-kenraali Jim Mattis ja kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Herbert R. McMaster.
Hallinnossa oli hyvin tuulista koko presidenttikauden ajan. Monet vastuutehtävien haltijat vaihtuivat tiuhaan: esimerkiksi Valkoisen talon tiedottajia ehti nelivuotiskauden aikana olla peräti kahdeksan kappaletta, näistä lyhytaikaisin eli Anthony Scaramucci istui tehtävässään vain 11 päivää.
Yksikään kahdeksasta tiedottajasta ei ollut tehtävässään lähellekään yhtä vuotta. Suurin osa ministereistä vaihdettiin vähintään kerran nelivuotiskauden aikana. Tärkeimmistä ministereistä vain valtiovarainministeri Steven Mnuchin istui koko Trumpin presidenttikauden.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Yksi Trumpin presidenttikauden ominaisuuksista oli hänen sukulaistensa vahva läsnäolo Valkoisessa talossa.
Trump nimitti tyttärensä Ivanka Trumpin yhdeksi talouspoliittisista neuvonantajistaan. Tämän miehen Jared Kushnerin hän nimitti myös neuvonantajakseen ja antoi tämän tehtäväksi esimerkiksi rauhansuunnitelman laatimisen Lähi-Itään.
Vaikeuksia hahmottaa ulkopolitiikan linjaa
Ulkopolitiikassa Trump asettui voimakkaasti Israelin puolelle ja arvosteli suorasukaiseen tyyliinsä Israelin arkkivihollista Irania. Se, että Iran on diktatuuri, ei ollut varsinainen syy, vaan se, että Iran on Israelin vihollinen.
Sekä konkreettisena että symbolisena eleenä toimi Yhdysvaltain suurlähetystön siirtäminen Tel Avivista Jerusalemiin.
Korean-politiikassa nähtiin outoja käänteitä. Aluksi Trump uhkaili Pohjois-Koreaa ydinaseilla, mutta jo hieman myöhemmin hän tapasi Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-Unin lämpimissä merkeissä Vietnamissa.
Jared Kushnerin johdolla tehty Lähi-idän rauhansuunnitelma ei onnistunut rauhoittamaan palestiinalaisalueita, kuten nyt käynnissä olevat Gazan ja Libanonin sodat osoittavat.
Trumpin ulkopolitiikan kohokohtiin voidaan kuitenkin laskea Israelin lähentyminen muutamien arabimaiden kanssa. Bahrain ja Arabiemiraatit solmivat diplomaattisuhteet Israelin kanssa Trumpin hallituksen välityksellä vuonna 2020.
Eniten kohua Yhdysvalloissa ulkopolitiikan saralla aiheutti kuitenkin Donald Trumpin tapaaminen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Helsingissä vuonna 2018 Sauli Niinistön johdolla.
Trump julisti suhteiden Venäjään olevan hyvät ja Putin puolestaan, ettei maiden välillä ole vastakkainasettelua.
5:03Trump ja Putin median edessä Helsingissä vuonna 2018.
Kun paikalla ollut journalisti kysyi Trumpilta, uskooko hän Venäjän vaikuttaneen vuoden 2016 vaaleihin, hän sanoi Putinin vakuuttaneen, ettei mitään vaalivaikuttamista ole ollut.
Sen sijaan Putinin tarjousta avustamisesta asian tutkimisessa oli Trumpin mukaan "aivan uskomaton tarjous".
Jopa Trumpia normaalisti tukeneet konservatiivisen Fox News -uutiskanavan kommentaattorit olivat kauhuissaan presidentin kommenteista.
Trumpin kauden poliittinen kaaos läheni huipentumaansa joulukuussa, kun hänet asetettiin edustajainhuoneessa virkasyytemenettelyyn joulukuussa 2019.
Syytteen pohjana oli väite siitä, että Trump pyrkisi saamaan ulkovallat vaikuttamaan vuoden 2020 presidentinvaaleihin omaksi hyväkseen. Virkasyyte kaatui senaatissa helmikuussa 2020 niukahkolla erolla.
Ruuhkaa raastuvassa – Trumpin lukuisat oikeusjutut
Trumpia vastaan on nostettu kymmeniä oikeusjuttuja jo hänen presidenttikautensa aikana ja myös sen jälkeen.
Osa koskee hänen tekemisiään jo ennen presidenttiyttä, osa hänen edesottamuksiaan presidenttinä ja viimeisimmät hänen tekojaan presidenttikauden päättyessä.
Oikeudenkäynnit ovat niin mittavia, että niitä kaikkia ei voi käydä tässä artikkelissa läpi, mutta mainitaan kuitenkin muutama.
"Harmittomimmat" oikeudenkäynnit liittyvät Trumpin henkilökohtaiseen elämään tai liiketoimiin presidenttikauden ulkopuolella.
Tällaisia ovat esimerkiksi niin sanottu "hyssytelyrahaoikeudenkäynti", jossa Trumpia syytetään aikuisviihdetähden ostamisesta hiljaiseksi koskien näiden kahden intiimiä suhdetta.
Rikosnimikkeenä on kirjanpitorikos.
Toisena esimerkkinä voisi olla "Trump-yliopisto-juttu", jossa bisneskoulutusta kymmenillä tuhansilla dollareilla Trumpilta ostaneet asiakkaat väittävät jääneensä ilman rahanarvoista opetusta.
"Vakavat" oikeudenkäynnit liittyvät vallan väärinkäyttöön presidenttinä.
2:34Trump syytti korkeinta oikeutta korruptiosta.
Näistä vakavimmat koskevat kiihottamista kongressitalon mellakkaan 6. tammikuuta 2021 sekä pyrkimykseen väärentää Georgian osavaltion presidentinvaalitulos vuoden 2020 presidentinvaaleissa.
Trumpin kuullaan puhelintallenteella vaativan Georgian osavaltion korkeimmalta vaaliviranomaiselta, puoluetoveriltaan Brad Raffenspergeriltä, että tämä "löytää 11 780 ääntä", mikä olisi taannut hänelle voiton osavaltiossa.
Raffensperger kieltäytyi yhteistyöstä. Trump on syytteessä Georgian osavaltiossa näistä tapahtumista ja syytekohtia on kaikkiaan kymmenen.
Donald Trumpia syytetään neljästä eri rikoksesta kongressitalon valtaukseen liittyen liittovaltion tuomioistuimessa. Oikeusprosessi ei ole ehtinyt vielä kunnolla alkaa.
Trumpia syytetään myös liki 40 eri rikoksesta liittyen salaisten asiakirjojen säilyttämiseen luvatta hänen Mar-a-Lagon kartanollaan Floridassa.
Näiden lisäksi Trump on tai on ollut osallisena useissa muissa oikeusjutuissa, jotka ovat koskeneet muun muassa hänen verotietojensa julkaisua ja seksuaalista ahdistelua ja vahingonkorvauksia kunnianloukkauksista.
Jos Trump valitaan presidentiksi, hän voi armahtaa itsensä liittovaltiotason tuomioista, mutta ei osavaltiotason. Hän ei siis ainakaan teoriassa pystyisi estämään itselleen langetettua tuomiota Georgian osavaltiossa.
Kaaos presidenttikauden lopuksi
Skandaalit Trumpin presidenttikauden loppua kohden vain lisääntyivät. Alkuun mediassa pohdittiin, paljon lukuisat oikeusjutut syövät Trumpin kannatusta.
Hiljalleen kommentaattoreille alkoi valjeta, että ainakin osan kannattajista keskuudessa oikeusjutut vain lisäävät Trumpin suosiota. Hänen koetaan olevan "liberaalin eliitin", tiedotusvälineiden ja poliittisten vastustajien ajojahdin uhri.
2:06Kongressitalon hyökkäystä tutkivan komitean mukaan entinen presidentti Donald Trump aiheutti mellakan.
Donald Trump hävisi marraskuun 2020 vaaleissa selvällä erolla sekä annetuissa äänissä että valitsijamiesäänissä vastaehdokkaalleen, jo 78-vuotiaalle Joe Bidenille.
Trump ja hänen kannattajansa yrittivät käyttää kaikki keinot tuloksen kääntämiseksi. Ensimmäisenä Trump kiisti tuloksen oikeellisuuden ja väitti joutuneensa vaalivilpin uhriksi.
Vuonna 2021 tammikuun 6. päivänä, päivänä, jona senaatin oli määrä vahvistaa marraskuun vaalien tulos, Trump kutsui kymmenet tuhannet kannattajansa kaduille pääkaupunki Washingtoniin.
Tuhannet Trumpin kannattajat tunkeutuivat kongressirakennukseen ja pitivät osia siitä hetken hallussaan. Samaan aikaan rakennuksessa oli käynnissä molempien kamarien yhteisistunto, jonka oli määrä vahvistaa Bidenin ja varapresidentti Harrisin vaalivoitto.
Trumpin nähtiin ensin puheessaan kiihottavan kannattajiaan marssimaan kongressitalolle.
Väkivaltaisuuksissa kuoli kaikkiaan viisi ihmistä, muun muassa yksi poliisi. Joidenkin tulkintojen mukaan kyseessä oli Trumpin kannattajien yrittämä vallankaappausyritys.
Kongressitalon mellakka johti historialliseen toiseen virkasyytemenettelyyn Trumpia vastaan, historiallisesti myös ensimmäistä kertaa presidentin jo virkakauden päätyttyä.
Tammikuussa 2021 virkasyytemenettely käynnistettiin edustajainhuoneessa, mutta se keskeytettiin myöhemmin senaatissa, sillä Trump ei ollut enää presidentti.
Salamurhayritysten kohteena
Koko Joe Bidenin presidenttikauden ajan Trump toimi epävirallisena oppositiojohtajana. Hän kävi julkisuudessa kampanjaa Bideniä vastaan tyypilliseen tapaansa.
Puheet "uneliaasta Joesta" olivat kilteimmästä päästä.
Lukuisten oikeusjuttujen ansioista Trump pysyi julkisuudessa lähes päivittäin Bidenin presidenttikauden ajan, mikä toimi hänelle myös vaalimainontana.
1:32:35Donald Trump piti puheen salamurhayrityksen jälkeen.
Yhdysvaltain sisäinen vastakkainasettelu kärjistyi kärjistymistään Joe Bidenin presidenttikaudella. Jakaantuminen on näkynyt entisestään kovenevana retoriikkana vaalikampanjoissa.
Demokraattien ehdokas Kamala Harris on nimittänyt Trumpia muun muassa "fasistiksi" ja "uhkaksi demokratialle". Trump puolestaan kutsuu demokraattien ehdokasta Kamala Harrisia "hulluksi", äärivasemmistolaiseksi ja marxistiksi.
Vaalikampanjan aikana Trumpin maahanmuuttovastainen retoriikka on käynyt entistä rajummaksi. Hän on syyttänyt Yhdysvaltoihin pyrkiviä maahanmuuttajia muun muassa rikollisiksi ja eläimiksi.
Lisäksi hän on uhannut karkottaa miljoonittain maahanmuuttajia heti presidentiksi tultuaan.
Oudoimpia piirteitä ja maailmanlaajuista huomiota sai Trumpin väite siitä, että haitilaiset maahanmuuttajat söisivät kissoja ja koiria Springfieldin pikkukaupungissa Ohiossa.
5:21Donald Trumpin salamurhayrityksestä syytetty mies saapui oikeuden eteen.
Tietynlainen huipennus kahtiajaolle saatiin Pennsylvanialaisessa pikkukaupungissa Butlerissa, jossa Trump yritettiin salamurhata ampumalla hänen kampanjoidessaan 13. heinäkuuta.
Salamurhaa yrittäneen Thomas Matthew Crooksin ampuma luoti osui Trumpia korvaan, mutta hän säästyi pahimmalta ja palasi nopeasti kampanjoimaan.
Uudemman kerran Trumpia yritettiin ampua hänen golfkentällään Floridassa syyskuun puolivälissä.
Tuolloin potentiaalinen ampuja ei ehtinyt ampua laukaustakaan ennen kuin hänet havaittiin ja hänen aikeensa estettiin.
*Päivitys kello 12.18: Poistettu jutun lopusta kappale, jossa Trumpin valinnalla vielä spekuloidaan.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Luhtala on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin, Ukrainassa käytävään sotaan, Venäjään liittyviin asioihin, kriiseihin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Luhtalaan voit olla yhteydessä juttuvinkkeihin liittyen.
Katariina Kähkönen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Kähkönen on tuttu MTV Uutisten sosiaalisesta mediasta, jossa hän toimittaa uutisia nuorille. Kähkösen sosiaalisen median sisältöjä löytyy erityisesti MTV Katsomosta, Instagramista, Tiktokista ja Youtubesta.
Kähköseen voi olla yhteydessä juttuvinkkeihin liittyen.
